Pages

Uskonnotonta fanatismia

Olen pannut merkille facebookissa vierailemalla, että häkellyttävän moni julistaa siellä homoliittojen ilosanomaa.  Se ei yllättäisi, jos se rajoittuisi Sosiaalisen Oikeudenmukaisuuden Esitaistelijoihin eli äärivasemmistolaisiin, mutta propagointia näkee suurissa määrin myös sellaisten tahojen suunnalta, joilla ei äkkiseltään kuvittelisi olevan mitään syytä lähteä ajamaan moista asiaa.  On erikoista todeta, millä kiihkolla nämä julistavat, paitsi kristillisen kannan kysymykseen olevan antikristillisen, myös käyvät päälle vastakkaisen kannan nähdessään.  Sen ymmärtäisi, jos kristityllä menisi asian kanssa hermot, kun kyseessä kuitenkin on pyhä asia, mutta kun keskustelukyvyttömät fanaatikot löytyvät sekulaarilta puolelta, tulee ilmiöstä pohdinnan arvoinen.

Koska omakohtaista kokemusta tai perehtyneisyyttä ei ole kuin ihmisluonnosta, on tämä enimmäkseen spekulointia.  Kun otetaan huomioon se, että ihmiset pitävät joukkoliikkeistä ja modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa kaikenlaiset perinteiset isänmaa, uskonto ym. -henkiset yhdistävät tekijät on kitketty hämmästyttävissä määrin viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana pois, jolloin yhteisöllistä kokemusta on etsittävä muualta.  Niin helppoa ihmisiä yhdistävää tekijää ei olekaan kuin yhteinen vihollinen, jollaisesta kristinusko, jonka vastustuksesta ei tarvitse pelätä sen enempää väkivaltaa kuin yleensä edes sanaharkkaakaan, käy erinomaisesti.  Mikäs sen mukavampaa kuin moraalisäteillä hampaatonta paperitiikeriä vastaan?

Mielenkiintoista myös on, että suvaitsevaisina itseään pitävät ihmiset ovat täysin avoimia sen suhteen, etteivät suvaitse ollenkaan eri mieltä kanssaan olevia valkoisia tai kristittyjä.  Sloganina käytetään ilmaisua "suvaitsemattomuuden suvaitseminen ei ole suvaitsevaisuutta", mikä on toki lystikäs ristiriita, etenkin kontrastissa sen kanssa, ettei näillä samoilla ihmisillä ole mitään hankaluuksia suvaita muslimeja, vaikka näiden näkemykset ovat vielä räikeämmässä ristiriidassa kanssaan.  Sloganissa on sisäisen ristiriitansa lisäksi sellainenkin ongelma, että suvaitsemattomuus määrittyy tilannekohtaisesti aina miksi tahansa asiaksi, josta suvaitsevaisuuden esitaistelija ei pidä.  Tällöin sanojen kirjaimellisilla merkityksillä ei ole väliä, vaan niistä tulee blankotermejä, joiden ainoa funktio on toimia vallankäytön välineenä.  Ei ollenkaan sattumoisin juuri sillä tavoin kuin nämä väittävät Raamattua käytettävän.

Nykyliberaalille kielenkäyttö on ensisijaisesti politiikan ja vallankäytön väline, ja hämmästyttävän monelle heistä sen enempää asiakeskustelu kuin totuuskaan näkyvät merkkaavan yhtään mitään.

3 kommenttia:

Jaska Brown kirjoitti...

Erinomaisen hyvä tiivistelmä. Kristinuskoa saa ampua vapaasti, mutta jos sanot pienen poikkipuolisen sanan islamista, kimppuusi hyökkää suvakkilauma. Jos taas sanoo ison poikkipuolisen sanan, niin mukaan liittyvät muslimitkin.

Vasarahammer kirjoitti...

"...suvaitsemattomuus määrittyy tilannekohtaisesti aina miksi tahansa asiaksi, josta suvaitsevaisuuden esitaistelija ei pidä. Tällöin sanojen kirjaimellisilla merkityksillä ei ole väliä, vaan niistä tulee blankotermejä, joiden ainoa funktio on toimia vallankäytön välineenä. "

Kielellä on tehtävänsä silloin, kun on tarkoitus häpäistä. Suvaitsevainen keskustelutapa pyrkii vaikuttamaan tunnetasolla ja siinä demonisointi ja häpäisy kelpaavat työkaluiksi.

Strix Senex kirjoitti...

Suvaitsevaisuus on sosiaalinen konstruktio, jonka sisällön päättävät Iso Sisko ja Totuusministeriö yhdessä.

Suvaitsevaisuus on stiiknafuulia, mahtisana joka tarkoittaa sitä, mitä sen käyttäjä päättää sen kulloinkin tarkoittavan.

Suvatsevaisuus suhtautuu ymmärtäväisesti terrorismiin ja mellakointiin, mutta on ankara väärille mielipiteille.