Pages

Kuinka rakentaa sivilisaatio: metafyysinen prologi

Pidempiaikaisille lukijoilleni ja muille tosiasioita silmiin katsoneille änkyröille lienee ilmeistä, että länsimaat ovat syöksykierteessä, josta ei hallinnollisin keinoin selvitä.  Täten, sen sijaan, että yrittäisin tarjota keinoja äyskäröidä vettä puolikkaasta Titanicia, keskityn vastaamaan kysymykseen, joka jää käteen yhteiskunnallisen totaalisen romahduksen jälkeen, ja kysymys on: kuinka rakentaa sivilisaatio? Aion lähestyä aihetta muutamin metafyysisin premissein varustettuna, koettaen parhaani mukaan esitellä ja perustella ne tässä, jotta voin myöhemmin keskittyä rakentamaan niiden perustalle.  Aihe ei ole ihan helppo, etenkään ihmiselle, jolla ei viisautta ole kertynyt liiaksi asti, mutta uskon, että jo yrityksestä vastata kysymykseen voi olla hyötyä sekä itselleni että muille.

Ensimmäinen premissi on, että sivilisaatio lähtee yksilötasolta, alhaalta ylöspäin, ei päinvastoin.  Ylhäältä alas rakentuva systeemi on kuin kärjellään seisova pyramidi, ja kaatuu siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, että ihmiset eivät kykene ottamaan kaikkea huomioon.  Totalitaarinen yhteiskunta kaatuu väistämättä tukahduttamalla kansalaistensa keinot pitää yhteiskunta pystyssä ja kehittää niitä lisää.  Alhaalta ylös rakentuvan sivilisaation premissi on myös pragmaattisesti järkevä, sillä kullakin on käytössä vain omat resurssinsa ja tarkoitus on rakentaa suunnitelma, jonka kuka hyvänsä voi ottaa ohjenuorakseen.

Toinen premissi on, että koska sivilisaatio on pitkä prosessi, tuntemattomien sukupolvien mittainen, on sen säilyminen sukupolvien kuoleman yli sille elintärkeää.  Täten sen on oltava evolutiivisesti kelpoinen, mikä edellyttää sopeutumiskykyä, innovaatiokykyä, kestävää demografista suuntautumista ja metafyysistä pohjaa, joka mahdollistaa edellämainitut ja edesauttaa näiden tavoitteiden pitämistä tähtäimessä.  Tämä on oikeastaan suunnitelman varsinainen tavoite, mutta tarkoitus on esittää lähtökohdat ja periaatteet, jotka mahdollistavat sen toteutumisen konkreettisesti.

Kolmas premissi on, että suunnitelma on muodoltaan moraalinen: sen tarkoitus on antaa lukijalleen oikein käyttäytymisen standardi, jota noudattamalla hän tulee kantaneeksi kortensa kekoon elinkelpoisen sivilisaation rakentamiseksi.  Kyseinen standardi tulee olemaan sellainen, johon välttämättä kaikki eivät kykene (ainakaan koko aikaa), mutta jota laiminlyömällä pedataan ongelmia sekä itselle että niille, jotka jäävät jatkamaan taistelua sivilisaation selviytymisen ja menestymisen puolesta.

Neljäs premissi on, että koska tavoite rakentaa ja ylläpitää sivilisaatiota kunkin omalta osalta on pysyvä tavoite, on suunnitelman esittämä moraalin oltava pysyvä.  Jos sen noudattaminen todellisessa tilanteessa tuottaa vaihtoehtojaan huonompia tuloksia, ovat siinä esitetyt määritelmät toivottavalle ja vältettävälle käytökselle vääriä ja se on siten hylättävä.  Kyseessä ei ole kirjoittajan väite erehtymättömyydestään, vaan huomion kiinnittäminen siihen, että ohjekirjaseksi suunnittelemani Kuinka rakentaa sivilisaatio on, ainakin teoriassa, falsifioitavissa.

Viides premissi on, että sivilisaation rakentaminen kysyy paljon siltä, joka sille tielle lähtee.  Se ei lupaa kenellekään onnea tai menestystä, koska molemmat ovat osin paitsi yksilöstä riippumattomia, myös merkityssisältönsä puolesta yksilön henkilökohtaisista näkemyksistä kiinni.  Harva jaksaa noudattaa mielettömältä tai epämiellyttävältä tuntuvaa ohjetta kovinkaan pitkään, mistä syystä on tärkeää pitää mielessään mitä sitä noudattamalla saavuttaa.  Ohje kuitenkin sekä opettaa että edellyttää pitkän aikaorientaation omaksumista, joten lyhyttä, hedonismiin taipuvaista orientaatiota pyhänä pitävien kannattanee suunnata huomionsa toisaalle.

Huomautan, että vaikka suunnitelma ei uskoakseni edellytä minkään uskonnon tunnustamista, totean, että sen esittämä kaava ei sinänsä eroa mitenkään uskonnollisesta moraalista (eikä ole niistä kaikkien kanssa myöskään ristiriidassa) - sen premissit voi kiistää yhtä lailla kuin minkä hyvänsä uskonnon tai maailmankatsomuksen premissit.  Tästä syystä sillä oletuksella, että en vedä esittämiini premisseihin vedoten ohjenuoria, jotka näyttäisivät olevan niiden kanssa ristiriidassa, pidän järkevämpänä kyseenalaistaa ohjenuoria kuin niiden pohjana olevia premissejä.

2 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Tupla-J. Käytät niin paljon enemmän sivistyssanoja kuin ”vanha Tupla-J”, että minun piti lukea tämä kirjoitus kolmeen kertaan että sain mielestäni siitä kuvan. Varsinkin kun minulla ei ”viisautta ole kertynyt liiaksi asti”. Olen ihan tavallinen heppu minä.

Mutta (kolmeen kertaan) lukemani perusteella vaikuttaa, että olen varsin pitkälle samaa mieltä kuin sinä. Ja siinä ei tuota ongelmaa, että sinä olet uskovainen ja minä en.

Tuohon kohtaan viisi lisäisin, että ”se, joka lähtee pilalle hässittyä sivilisaatiota rakentamaan uudestaan, tulee varautua siihen, että hän ei tule työnsä tuloksia oman elämänsä aikana näkemään”. Vähän siltä tuntuu tämän blogikirjoittamisen kanssa. Ehkä asioitten pitää mennä vielä paljon pahemmaksi, ennen kuin ne voivat mennä paremmaksi.

Tupla-J kirjoitti...

Terve, Yrjö! Sivistyssanoja on päässyt tekstiin tosiaan melkoinen määrä, mutta erittäin mielissäni olen siitä, että niistä huolimatta se on ymmärrettävissä (vaikkakin päänraapimisen jälkeen). Kyllä tämän kaiken olisi varmaan voinut sanoa ihan oikealla suomellakin, mutta aihe on minulle sen verran vaikea, että koetan vain saada ensin asian ulos ja mietin selkokielisyyttä sitten myöhemmin.

Nyt vielä kun tietäisin, mistä osa-alueesta seuraavan rustaisin.