Pages

Naisen alisteisuudesta

Alkajaisiksi huomautan, että saatan toisinaan yleistää hieman.

Nykynainen on sellainen, eläin, jolle itsemääräämisoikeus on tärkein kaikista, jos häneltä kysytään.  Kuitenkin käytännössä jokainen nykynainen alistuu töihin mennessään pomonsa vaatimuksiin mukisematta, vaikka ei edes välitä pomostaan tuon taivaallista.  Tämä on hänestä luonnollista ja oikein.  Sen sijaan ajatus aviomiehelle tai kumppanille, jota rakastaa, alistumisesta, on suoranainen pyhäinhäväistys ja itsemääräämisoikeus herää työpäivän kestäneestä horroksestaan valmiina totaaliseen sotaan.

Naisen haluttomuus alistua parisuhteessa on universaali ilmiö.  Siinä, missä Raamatussa kehotetaan miestä rakastamaan vaimoaan, kehotetaan vaimoa sen sijaan olemaan miehelleen alamaisia.  Molemmat iskevät sukupuolen tyypillisintä taipumusta vastaan: yhtäältä mies haluaa olla suurimman osan aikaa vain rauhassa ja tehdä omia juttujaan, kun taas vaimo haluaisi intuitiivisesti miehen tekevän sitä, tätä ja vähän tuotakin ja vedellä tätä narussa, toisin sanoen tottelevan itseään.

Se, että kumpikaan osapuoli antaa periksi taipumukselleen, eikä vastusta sitä ja ymmärrä sen tuhoisuutta, povaa erittäin epämiellyttävää ja epävakaata suhdetta.  Ensimmäisessä vaimo kokee tulleensa hylätyksi jäädessään vaille miehen huolenpitoa ja ohjausta, jälkimmäisessä puolestaan mies kokee naisen olevan pomottava, nalkuttava akka, eikä nainenkaan kykene kunnioittamaan miestä, jonka yli kykenee kävelemään, mikä on omiaan vain lisäämään höökiä tämän emotionaaliseen brutalisointiin.

On jotenkin hassua, että siinä, missä nainen on ollut äidin roolissa hyvin pitkälti herra kotonaan, ja tehnyt siellä jotain, mikä täyttää hänet onnella ja tunteella siitä, että hänen elämänsä on täysi, on nykynaisen tilanne toinen.  Nykynainen nimittäin uskoo feministejä, joiden mukaan mitään korkeampaa tavoitetta naisen elämässä ei voi ollakaan, kuin olla samanlainen käytännössä kaikkien kannalta yhdentekevä pomonsa käskyttämä pallinaama kuin tavallinen mies on.  Se syö hänen sielunsa ja tekee hänestä onnettoman, mutta eipähän ainakaan joudu alistumaan hellan ja nyrkin väliin olemaan äitinä jonkun miehen (ikään kuin ne eivät olisi hänenkin) kakaralaumalle!

Rakkaus tarkoittaa toiselle hyvän tekemistä.  Intuitioonsa luottaneen miehen kannattaisi kysyä itseltään, josko vaimolle on hyväksi ja tästä tulee parempi ihminen, jos hänen tarpeensa tuntea itsensä tärkeäksi ja rakastetuksi laiminlyödään, vai siten, että häntä pidetään turvassa, arvossa ja lämmössä.  Vastaavasti intuitiivisen naisen tulisi kysyä itseltään, josko miehelleen on hyväksi ja tästä tulee parempi mies, johtaja ja suojelija sillä, että tätä pomottaa minkä ehtii "tarpeellisilla asioilla" ja asettuu aina poikkiteloin tämän ilmaistessa tahtonsa, vaiko sillä, että tekee perheen eteen minkä voi, osoittaa luottamusta ja kunnioitusta miestä ja tämän ohjausta kohtaan, jotta hänkin, jolla ei ole ollut juuri luontaista hyvän isän ja johtajan arvostelukyvyn lahjaa, voisi siihen oppia, vaikka sitten parin harha-askeleenkin kautta.

On outoa, että nykynaisen mielestä on sopivaa alistua tahoille, joista ei välitä vähääkään, kuten työnantaja tai tuntemattomat ihmiset ja näille kuviteltui "yleinen mielipide", mutta sitten ainoa taho, jonka edessä alistuminen voi oikeasti saada jotain todella rakentavaa aikaan, koetaan myrkyksi.

PS. Erinomainen teksti aihetta sivuten.

45 kommenttia:

Elina Keränen kirjoitti...

Väität että vaihtoehdot ovat joko alistuminen tai pomottaminen, vaikka todellisuudessa yhteistyö taitaa olla se järkevin vaihtoehto. Tottakai nainen (ihminen) tottelee pomoa koska pomon rooli on olla ylempänä hierarkiassa. Parisuhteessa sen sijaan ei pitäisi olla hierarkiaa vaan yhteistyötä.

Tupla-J kirjoitti...

Kahden ihmisen demokratia ei voi toimia. Ollenkaan.

Yhteistyö ei ole mahdollista tilanteessa, jossa kaksi yhtäläisen päätösvallan omaavaa vetävät eri suuntiin. Minä en tarkoita sitä, ettäkö homma toimisi tai että sen tulisi toimia niin, että aina tehtäisiin kuten mies haluaisi, vaan siten, kuin mies rakkauden ohjaamana päättäisi. Se puolestaan on eri asia kuin päättää mielivaltaisesti ja kelata, että miehen halu tehdä jotain olisi oikein ja piste.

Ehkä jossain on parisuhde, jossa pariskunta yksinkertaisesti on kaikesta ja aina siinä määrin samaa mieltä, että yhteistyö onnistuu koko ajan, mutta minä en ole sellaiseen törmännyt saati ottanut osaa.

Elina Keränen kirjoitti...

En pysty mitenkään ymmärtämään, millä perusteella olisi järkevää antaa päätösvalta mielivaltaisesti toiselle osapuolelle, riippumatta siitä johtuisiko valta y-kromosomista, hiusten väristä tai tulotasosta. Samaa mieltä ei tarvitse aina olla, sillä on olemassa kompromisseja, lisäksi useimmissa parisuhteissa asia hoidettaneen ihan tilannekohtaisesti.

Sikäli olet oikeassa, että naisen monopolisoitu yksinvaltius voi joskus olla niin huomaamatonta, että sen ei ajatella olevan valtaa. Samaa mieltä olen myös siitä, että kenen tahansa naisen on järjetöntä pitää aina oma päänsä koska feminismi.

Tupla-J kirjoitti...

Tilannekohtaisissakin tapauksissa toinen osapuolista tekee päätöksen, jonka mukaan sitten mennään. Sitä ei välttämättä huomaa.

Se, että päätäntävallan olisi syytä olla miehellä, ei ole mielivaltaista, vaan perustuu sekä ihmislajin pariutumisviettiin, maailmanhistoriaan (ei ole sattumaa, että naisten johtamat yhteiskunnat eivät ole koskaan päässeet olkimajojen tasolta korkeammalle) että vaikkapa Raamattuun. Se, joka ei usko, voi näistä hylätä viimeisen, mutta kahta ensimmäistä perustetta voi olla vaikea kumota.

Elina Keränen kirjoitti...

Se, että miehellä ei ole mitään oikeutta jälkikasvuunsa, perustuu evoluutioon. Se, että kukaan mies ei saa ikinä meikata, perustuu maailmanhistoriaan. Se, että miesten täytyy mahdollisesti kuolla puolustaessaan naista villipedoilta ja näin modernisti tehdä kaikki vaaralliset työt ja olla maanpuolustusvelvollinen, perustuu maailmanhistoriaan Se, että naisten täytyy saada elää miesten varoilla, perustuu maailmanhistoriaan. Se, että korkein oikeus muodostuu "silmä silmästä, hammas hampaasta" -periaatteesta, perustuu raamattuun. Se, että alhaissyntyisillä miehillä ei ole oikeutta omaisuuteen eikä opiskeluun eikä juuri mihinkään muuhunkaan, perustuu raamattuun ja joukkoon muita pyhiä kirjoja sekä myös monituhatvuotiseen perinteeseen.

Se, että asiat ovat aina olleet perseellään, ei ole mikään syy jatkaa samalla tavalla.

Valkea kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Elina Keränen kirjoitti...

Argumentointivirhe.

Valkea kirjoitti...

Elina Keränen,

naiset haluavat itselleen itseään paremman miehen, päättäväisen ja dominoivan, miehen, joka ottaa ratkaisevissa tilanteissa ohjat käsiinsä ja toimii perheen päämiehenä. Miehen on vähimmilläänkin oltava parilla avainalueella naistaan parempi ja voimakkaampi. Jos näin ei ole, nainen alkaa vaistomaisesti inhota ja nujertaa miestään, ja lopulta työntää miehen luotaan. Sillä mitä naiset sanovat konformistisesti feministisen tai poliittisesti korrektin propagandan ohjaamana ei ole mitään merkitystä. Valitettavasti jotkut miehet tekevät virheen uskoessaan propagandaa ja naisten puheita, ja noudattavat sukupuolineutraaleja ja tasa-arvoisia käytäntöjä omaksi ja avioliittonsa tappioksi. Tämä on osaltaan vaikuttamassa siihen, että puolet avioliitoista päättyy eroon. Miehen ja naisen välinen kiintymys ja yhteistyö perustuu sukupuolten epätasa-arvoon. Sekä tieteelliset tutkimukset, että tuhansien vuosien käytännön kokemukset vahvistavat tämän.

Valkea kirjoitti...

Elina Keränen,

useimmat traditiot liittyvät johonkin konkreettiseen hyötyyn ja todellisuuteen perustuviin lähtökohtiin. Traditiot ovat usein olleet koko yhteiskunnan kattavia "tieteellisiä kokeita" ja kulttuurievoluution tuotteita, joissa tavalla tai toisella parhaat piirteet ovat jääneet eloon. Tieteellisten tutkimusten tehtäväksi onkin lopulta jäänyt vain vahvistaa monien traditioiden evolutiivinen järkevyys, toimivuus ja hyödyllisyys.

Valkea kirjoitti...

Elina Keränen: "Se, että alhaissyntyisillä miehillä ei ole oikeutta omaisuuteen eikä opiskeluun eikä juuri mihinkään muuhunkaan, perustuu raamattuun ..."

- Roskaa. Rouva on hyvä ja alkaa lainaamaan niitä kohtia.

Elina Keränen kirjoitti...

Valkea voisi tietysti linkittää "tieteellisiä tutkimuksia" jotka todistavat asian. "Tuhansien vuosien" kokemuksella ei puolestaan ole juuri arvoa, kun ne perustuvat yhteiskuntamalliin jossa ei ole mahdollista että nainen olisi muuta kuin riippuvainen miehestään ja sitä ennen isästään.

Voi olla totta, että naiset keskimäärin ovat turvallisuushakuisia. Voi olla totta myös, että naiset keskimäärin eivät tiedosta tuota ominaisuutta itsessään. Tämä on kuitenkin erittäin eri asia kuin Tupla-J:n bloggauksen asenne "mies päättää, koska raamattu ja perinteet". Ei nykyisessä individualistisessa yhteiskunnassa tule ikinä toimimaan se että ihmissuhteiden valta annetaan oletusarvoisesti jonkin yksittäisen piirteen perusteella.

Traditiot ovat usein olleet koko yhteiskunnan kattavia "tieteellisiä kokeita" ja kulttuurievoluution tuotteita, joissa tavalla tai toisella parhaat piirteet ovat jääneet eloon.

Ahaa. Kuka on omistajasi, tahtoisin ostaa sinut orjakseni? Orjuus on monen vuosituhannen ja maanosan hyväksi nähty perinne, ja tieteen tehtävä on osoittaa että se on hyvä mikä on aina ollut olemassa. Orjuudesta on minulle konkreettista hyötyä kun minun ei tarvitse tehdä ikäviä kotitöitä eikä maksaa rahaa siitä että joku muu tekee ne, joten päättelen että orjuus on selvästikin evolutiivisesti järkevää.

Valkea kirjoitti...

Elina Keränen, sinä olet orja. Sinä vain olet nykyaikainen orja. Orjuus on ihmiskunnan normaali default -tila. Sinulla ei tietenkään ole vanhanajan näkyviä orjuuden merkkejä itsessäsi ja ympärilläsi. Nykyaikainen orjuus on näkymätöntä ja salattua. Nykyaikainen orjuus perustuu monimutkaiseen psykologiseen ja ideologiseen manipulointiin; mediapropagandaan; kansainvälisten suurpankkien valtaan raha- ja korkojärjestelmän avulla; ihmisten toimintojen, halujen, tavoitteiden, pelkojen, huolien jne. valikoivaan kanavointiin tiettyihin kohteisiin; suurten monimutkaisten organisaatioiden /byrokratioiden toimintaan; jne. Suurin osa kirjoituksistani blogissani käsittelee tavalla tai toisella nykyaikaista orjuutta:

http://hiljaistapohdintaa.blogspot.fi/

On huomionarvoista, että ainoat ihmiset, jotka ovat pystyneet osittain tai jopa suurelta osin vapautumaan nykyaikaisesta orjuudesta, kuuluvat kristillisiin tai juutalaisiin yhteisöihin, kuten hutteriittikristityt, syyrianjuutalaiset, mormonit, kaldealaiskristityt, modernit ortodoksijuutalaiset, jne.

Valkea kirjoitti...

Eniten orja on tietenkin se orja, joka ei edes tiedä olevansa orja. Hänellä ei ole mahdollisuutta vapautua orjuudestaan.

Elina Keränen kirjoitti...

Valkea, tuo on lähinnä ideologinen tai filosofinen kanta, ei osoitus siitä että orjuuden voisi samaistaa nykyajan ilmiöihin.

Valkea kirjoitti...

Elina Keränen,

se, että nainen haluaa itselleen itseään paremman ja ylemmän miehen on normaalia biologiaa, evoluutiopsykologiaa, sosiaalipsykologiaa ja ihmissuhdepsykologiaa. Nainen joutuu investoimaan lapseen paljon aikaa ja resursseja. Munasoluja on suhteellisen vähän ja naisen hedelmällisyysaika on lyhyempi kuin miehen. Naiselle on tärkeää valita hyvälaatuinen mies, ja hyvälaatuiset geenit, jotta jälkeläiset ovat hyvälaatuisia, ja naisen korkea investointi ei mene hukkaan. Siksi naiset pyrkivät hankkimaan itselleen miehen joka on heitä korkeammalla statuksessa, voimassa, hallitsevuudessa ja älykkyydessä. Miehellä on toisenlaiset insentiivit. Miehelle siemennesteen heittäminen naiseen on halpa investointi. Siemennestettä riittää melkein loputtomasti lähes niinkauan kuin mies elää. Miehen kannattaa periaatteessa heittää siemennestettä kaikenlaisiin naisiin, jotka eteen tulevat ja jättää naiset yksin selviytymään syntyvien lasten kanssa. Jos mies sitoutuu johonkin naiseen, ja huolehtii perheen elannosta ja omalta osaltaan lasten kasvatuksesta ja suojelemisesta, silloin miehenkin kannattaa valita mahdollisimman hyvä nainen, mutta tässäkin tapauksessa mies tyytyy ja hakeutuu luontaisesti itseään alempana statuksessa ja tasossa olevaan naiseen.

Kyse on tietyllä tavalla miesten ja naisten r- ja K- strategioiden eroista:

http://en.wikipedia.org/wiki/R/K_selection_theory

Esimerkiksi täällä käsitellään paljon em. liittyvää evoluutiopsykologiaa:

http://www.epjournal.net/

Jos olet riittävän älykäs löydät kyllä sanomani ja linkittämäni perusteella kaikki tarvittavat lähdeviitteet ja tiedot.

Valkea kirjoitti...

Elina Keränen,

jos otetaan karkein vanhan ajan orjuuden ilmiö, joka ei silloinkaan ollut yleinen, eli kahleet, voidaan havaita, että kahleiden tehtävänä on estää orjan vapaata liikkumista. Nykyaikana vallan tavoitteena ei ole estää fyysistä liikkumista, vaan lähinnä mielen vapaata liikkumista. Kummallakin on vallan kannalta sama lopputulos. Voidaan sanoa, että mielen orjuus on hienovaraisempi ja kehittyneempi orjuuden muoto, mutta orjuutta joka tapauksessa. Ja kuten professori Bruce Charlton on todennut, vanhojen muotojen orjuuskin on yhä enemmän tulossa takaisin länsimaisiin yhteiskuntiin.

Valkea kirjoitti...

Lisäksi tietysti nainen pyrkii valitsemaan mahdollisimman hyvin toimeentulevan tai varakkaan miehen, ja sellaisen joka on halukas huolehtimaan riittävästi lapsista, jotta lapset saavat mahdollisimman paljon resursseja ja mahdollisuuksia elämää varten. Nämä ovat osa naisen ja miehen yhteistä korkeaa investointia lapsiin.

Elina Keränen kirjoitti...

Pariutumisen evoluutiopsykologinen teoria toimii tiedostamattomalla ja tilastollisella tasolla. Osoitus teorian oikeellisuudesta on mm. naisten pariutuminen korkeamman tulotason miesten kanssa sekä YT-miesten moni- ja sarja-avioisuus. Päätöstenteko arkielämässä, se, miten kaksi ihmistä järjestää yhteiselämänsä, toimii sen sijaan tietoisella ja yksilötasolla. Naiset preferoivat tiedostamattaan YT-miehiä koska se on resurssien vuoksi kannattavaa, kun taas jo muodostuneissa parisuhteissa alistuminen ei ole kannattavaa, vaan itsenäisyys (jatkumolla alistuminen-yhteistyö-itsenäisyys) on tietoinen valinta. Naisia ei tarvitse pakottaa preferoimaan tiettyjä miehiä evoluutiopsykologian vahvistamiseksi, sen sijaan naiset pitäisi pakottaa tottelemaan miehiä jotta teoria miesten yksinoikeudesta päätöksentekoon toimisi.

Huomaathan, että viittaamasi teoriat todistavat, että naiset preferoivat miehiä joilla on paljon resursseja. Teoriat eivät todista, että "Miehen ja naisen välinen kiintymys ja yhteistyö perustuu sukupuolten epätasa-arvoon". Se, että joku on älykkäämpi kuin joku muu, ei ole epätasa-arvoa. Se, että parisuhteen lääkärimies ansaitsee enemmän kuin siivoojavaimo, ei ole epätasa-arvoa. Parisuhteen epätasa-arvoisuutta puoltaisi esimerkiksi tutkimus, jossa avioliitot ovat pitkäkestoisempia tapauksissa joissa nainen tekee kaikki kotityöt kuin joissa työt jakautuvat tasaisesti. (Oikeasti tuollaisessa tutkimuksessa on turhan yksinkertaistettu hypoteesi ja liikaa virhelähteitä jotta sitä kannattaisi toteuttaa sellaisenaan, mutta näin raakana esimerkkinä. Sitäpaitsi en edes ole sitä mieltä että kotitöiden olisi pakko jakautua tasaisesti.)

Tupla-J kirjoitti...

Elina:
Tupla-J:n bloggauksen asenne "mies päättää, koska raamattu ja perinteet".


Tupla-J:n bloggauksen asenne on "mies päättää, koska se on ainoa tapa saada homma toimimaan käytännössä vähänkään suuremmassa mittakaavassa". Tosiasioiden kieltämisellä on sellainen ikävä sivuvaikutus, että se tuppaa kääntämään ne tosiasiat kieltäjäänsä vastaan. Ota yhteiskunnan imperatiiviksi sellainen, jossa mies ei ole perheen pää, ja yhteiskunta hajoaa käsiin parissa sukupolvessa.

Se, että vaihtoehtoiset päätöksenteko- ja perhemallit eivät ole päässeet muodostumaan perinteiksi, joihin voisit vedota, johtuu siitä, että ne eivät selviydy riittävän pitkään muodostuakseen sellaiseksi. Subpar-valintoja tekemällä saattaa selvitä ehkä seuraavaan sukupolveen, mutta ne kumuloituvat ajan kanssa kunnes rahkeita pysytellä (kulttuuri)evoluution kelkassa ei yksinkertaisesti enää ole.

Elina Keränen kirjoitti...

Sinulla Tupla-J on kaksi pääasiallista argumenttia: "aina on ollut näin", ja "jos ei olisi niin tapahtuisi kauheita". Ensimmäinen on argumentum ad traditionem ja toinen on argumentum ad consequentiam.

Valkea kirjoitti...

Elina Keränen: "Se, että joku on älykkäämpi kuin joku muu, ei ole epätasa-arvoa. Se, että parisuhteen lääkärimies ansaitsee enemmän kuin siivoojavaimo, ei ole epätasa-arvoa."

- Kyllä noita käytetään joka päivä poliittisesti korrektissa ja feministisessä propagandassa ja säännöissä. Esim. Harvardin yliopiston johtaja erotettiin, kun hän mainitsi, että miehet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin naiset. Feministinen propaganda toistaa jatkuvasti sitä, että naiset ansaitsevat vähemmän kuin miehet, ottamatta millään tavalla miesten ja naisten työpaikkojen, motivaatioiden, suuntautumisten ja kykyjen eroja huomioon. Miesten älykkyysjakauma on laajempi kuin naisten, joten miehissä on enemmän alhaisen ja korkean älykkyyden henkilöitä. Miehet ovat lahjakkaampia matemaattisesti ja geometrisesti kuin naiset. Naisia on enemmän keskitasolla ja naiset ovat keskimäärin lahjakkaampia verbaalisesti (tosin verbaaliset huiput ovat miehiä). Tämä itseasiassa antaa naisille palkkauksessa kokonaisuutena tiettyjä etuja ja näkyy naisten menestymisenä monilla korkean koulutuksen aloilla. Lisäksi koulutus alhaisimmilta luokilta korkeimpaan tasoon suosii naisten kilttiä, konformistista, inaktiivista ja rauhallista opiskelutyyliä. Miehille sopimaton koulutus huonontaa miesten koulutustuloksia. Negatiivinen diskriminointi naiskiintiöillä huonontaa keinotekoisesti miesten asemaa. Feministien väitteet ovat siten paikkansapitämättömiä ja heidän vaatimuksensa ovat aiheettomia.

Valkea kirjoitti...

Lisäksi naisen alistuminen parisuhteessa ei ole kaikenkattavaa. Nainen haluaa kyllä alistua korkeampitasoisella miehelle yleisellä tasolla ja tietyissä ratkaisevissa asioissa. Jopa seksi vaatii sitä, että naisen normaali "Ei" antaa periksi ja nainen alistuu, ja kielto muuttuu muotoon "Kyllä". Miehen tahto ja "Kyllä" ei muutu seksissä mihinkään. Mutta nainen usein päättää kodin asioista enemmän kuin mies ja on niistä kiinnostuneempi. Koti on enemmänkin naisen linna kuin miehen. Toisaalta esim. naisen poliittiset kannat, maailmankuva, sosiaalis-yhteiskunnalliset tavoitteet, ja seksin tavat ja määrä muokkautuvat useimmiten miehen tahdon ja näkemysten mukaisiksi.

Tupla-J kirjoitti...

Elina:
Sinulla Tupla-J on kaksi pääasiallista argumenttia: "aina on ollut näin", ja "jos ei olisi niin tapahtuisi kauheita". Ensimmäinen on argumentum ad traditionem ja toinen on argumentum ad consequentiam.


Suosittelen vastedes kommentoimaan jotain sellaista mitä minä olen sanonut sen sijaan, mitä haluaisit minun sanoneen. Vaikka flow on varmasti parempi kun yksi puhuu molempien puolesta, mutta keskustelua se ei sanan missään merkityksessä ole.

Elina Keränen kirjoitti...

"aina on ollut näin" = "Se, että päätäntävallan olisi syytä olla miehellä, ei ole mielivaltaista, vaan perustuu sekä ihmislajin pariutumisviettiin, maailmanhistoriaan [...] että vaikkapa Raamattuun."

"jos ei olisi niin tapahtuisi kauheita" = "Ota yhteiskunnan imperatiiviksi sellainen, jossa mies ei ole perheen pää, ja yhteiskunta hajoaa käsiin parissa sukupolvessa."

Missä on ongelma?

...siten, kuin mies rakkauden ohjaamana päättäisi.

Et voi olla noin naiivi.

Tupla-J kirjoitti...

"aina on ollut näin" = "Se, että päätäntävallan olisi syytä olla miehellä, ei ole mielivaltaista, vaan perustuu sekä ihmislajin pariutumisviettiin, maailmanhistoriaan [...] että vaikkapa Raamattuun."

Mielestäsi siis biologiset ja kulttuurievolutiiviset tosiasiat ovatkin argumentaatiovirhe, jahas, tämä olikin uutta.

"jos ei olisi niin tapahtuisi kauheita" = "Ota yhteiskunnan imperatiiviksi sellainen, jossa mies ei ole perheen pää, ja yhteiskunta hajoaa käsiin parissa sukupolvessa."

Faktat ovat siitä vinkeitä, etteivät ne katoa mihinkään vaikka niitä kutsuisi hauskoilla latinankielisillä nimillä. Lisää materiaalia syistä ja seurauksista löytänet tökkäämällä oikealta tagia rappio.

Et voi olla noin naiivi.

Sanovat, että "Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset", ja siinä pysyminen on toiminut ainakin omassa elämässäni.

Noin muuten: tämä kirjoitukseni ei ole olemassa väittelyä vaan dialektista tarkastelua varten (oikeastaan bloginikaan ei ole, tosin ihan mielelläni minä kyllä väittelen, ei siinä mitään). Jos haluat väitellä kanssani, ilmaise asia tässä tai vaikka sähköpostitse ja pystytän sille uuden ketjun, jossa sekä pystytän keissini että sinä omasi, josta sitten jatketaan vapaaehtoisen tuomarin löydyttyä.

iese_83 kirjoitti...

Für alle da.

Ensiksi ; " Ei nykyisessä individualistisessa yhteiskunnassa tule ikinä toimimaan se että ihmissuhteiden valta annetaan oletusarvoisesti jonkin yksittäisen piirteen perusteella."

Eli olet jo päättänyt puoltaa tätä Anglo-Juutalaista Zeitgeistinmukaista maailmankuvaa, ...ja tokihan mieheyden voi määrittellä myös "thdeksi piirteexi" ..kiehtovaa.

Hyvä kirjoitus ja Valkea kommentoi aika hyvin, sen kun pystyi Ellun vyörytystä vastaan, mutta mainitsi silmiinpistävän useasti "siemennesteen". :/
..pitäisikö tuosta huolestua ...

Ja kyllä, ihmiset ovat Orjia Ellu. Se on lähinnä se syy miksi Sapiens(neekeri) ja Cro Magnon(suuri osa muista) ovat ylipäänsä olemassa. Tästä teen oman blogikirjailun jahka jaxan. Ja tuo oli kyllä aika pysäyttävän hyvä vastaus minkä Vox tuossa linkissä antoi sille plikalle !. Pätevä sälli kaiketi.
Ja kun nyt Tupla Jiin lokissa ollaan niin siteeraan Raamattua itsekkin ; "Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen eikä se mistään mitään ymmärrä". Amen.

iese_83 kirjoitti...

Tarkoitin siis "Yhdeksi piirteeksi" !! helvetin näppis ja ...no liian nopea kirjoittelu.

Elina Keränen kirjoitti...

Pitääkö mielestäsi yhteiskunta rakentaa niin, että se on evolutiivisesti tuottoisinta?

Tupla-J kirjoitti...

Mielestäni yhteiskunta tulee rakentaa niin, että sillä on mahdollisimman hyvät edellytykset olla olemassa myös vastaisuudessa.

Kai sitä voi jossain mielessä evolutiivisesti tuottoisimmaksikin sanoa, kulttuurievolutiivisesti kelpoisin olisi kyllä tarkempi ilmaus.

Elina Keränen kirjoitti...

Olisi siis syytä säädellä monia asioita, jotta yhteiskunta pysyy kelpoisena. Esimerkiksi lisääntyminen. Heikompi aines ei saa lisääntyä, koska heidän lapsensa tulevat pärjäämään vain yhteiskunnan tuella. Toiseksi resurssit. Yksilöt, jotka vievät elintilaa paremmilta yksilöiltä, tulee eliminoida, siis esimerkiksi kehitysvammaiset, alkoholistit ja mielenterveysongelmaiset. Kolmanneksi kasvatus. Vanhemmat saattavat pilata lapsensa, joten lapset tulee antaa kasvatettavaksi evolutiiviseen hyötyyn tähtäävälle instituutiolle. Ja niin edelleen.

Kyse on siitä, missä menee moraalin ja kulttuurievolutiivisen kelpoisuuden välinen raja. Minä asetan sen yksilön itsemääräämisoikeuden kohdalle.

Tupla-J kirjoitti...

Jostain syystä en yllättynyt lainkaan, että tulossa on Übermensch-karikatyyri.

Elina:
Olisi siis syytä säädellä monia asioita, jotta yhteiskunta pysyy kelpoisena.


Väärin. Ylhäältä alas rakentuva komentoyhteiskunta tuhoutuu kun siltä leikataan pää ja on hyvin tehoton (ks. Neukkula ymv). Alhaalta ylös rakentuva yhteiskunta tuhoutuu vasta kun se on tapettu viimeiseen mieheen.

Esimerkiksi lisääntyminen. Heikompi aines ei saa lisääntyä, koska heidän lapsensa tulevat pärjäämään vain yhteiskunnan tuella.

Ks. yllä. Totalitarismi ei ole resepti kulttuurievolutiivisesti optimaaliseen yhteiskuntaan. Sen sijaan minimivaltio on.

Toiseksi resurssit. Yksilöt, jotka vievät elintilaa paremmilta yksilöiltä, tulee eliminoida, siis esimerkiksi kehitysvammaiset, alkoholistit ja mielenterveysongelmaiset.

Negatiivisen eugeniikan yhteiskunnassa sisäinen luottamus ja turvallisuudentunne ovat merkittävästi heikommat kuin altruistisessa, kultaista sääntöä noudattavassa yhteiskunnassa. Päätelmäsi menevät jatkuvasti päin helvettiä, ihan kirjaimellisesti. Ei Eurooppa noussut maailman johtavaksi sivilisaatioksi ja pysynyt sellaisena ryhtymällä natseiksi - se oli resepti sille, että siihen ryhtyneet ottivat päihinsä.

Kolmanneksi kasvatus. Vanhemmat saattavat pilata lapsensa, joten lapset tulee antaa kasvatettavaksi evolutiiviseen hyötyyn tähtäävälle instituutiolle. Ja niin edelleen.

Kotikoulu tuottaa kaikin puolin paremmat tulokset kuin julkiset kasvatuslaitokset. Totalitarismi ei ole vastaus myöskään tässä.

Kyse on siitä, missä menee moraalin ja kulttuurievolutiivisen kelpoisuuden välinen raja. Minä asetan sen yksilön itsemääräämisoikeuden kohdalle.

Sekoitat keskenään totalitarismin ja moraalin. Ensimmäinen tarkoittaa sitä, että valtio määrää käytännössä kaikesta yksilön elämässä ja jälkimmäinen tarkoittaa oikean käyttäytymisen standardia. Vain korkean vapauden ja sitä kautta vastuun yhteiskunnassa yksilö voi oppia toimimaan sekä kulttuurievolutiivisesti että evolutiivisesti kestävällä tavalla.

Huomaatko muuten, että vaihteeksi keksit itse argumentit, joita vastaan ryhdyit puhisemaan? Keskustelet kristityn libertaarin kanssa. On aika vaikea yrittää maalata meikäläisen näkemyksiin totalitarismin ihannointia.

Elina Keränen kirjoitti...

Ensin sanot että tärkein ("yhteiskunta täytyy rakentaa näin") on kulttuurievolutiivinen kelpoisuus. Sitten sanot että vapaus on sittenkin tärkeämpää. Vapautta haluat toteuttaa siten, että miehet ovat vapaita, naiset eivät. Tuo on todellakin hyvin kristillinen mielipide.

Kantasi siitä, että naisten täytyy oppia olemaan alistettuna, muistuttaa hieman erästä apartheid-kirjaa jossa perusteltiin erittäin fiksusti, että neekerit haluavat olla orjia.

Tupla-J kirjoitti...

Ensin sanot että tärkein ("yhteiskunta täytyy rakentaa näin") on kulttuurievolutiivinen kelpoisuus. Sitten sanot että vapaus on sittenkin tärkeämpää.

Ainoastaan ne, jotka kykenevät vastaamaan itsestään ja lähimmäisistään, voivat olla kulttuurievolutiivisesti kelpoisia. Jos he ovat riippuvaisia esimerkiksi valtiosta, kaikki kaatuvat heikoimman lenkin myötä. Täten vapaus tuottaa kulttuurievolutiivista kelpoisuutta, ja mitä tarkemmin se vapaus valjastetaan kristillisen moraalin noudattamiseen, sitä parempia tuloksia saadaan aikaan.

Vapautta haluat toteuttaa siten, että miehet ovat vapaita, naiset eivät.

Miesten ja naisten tulee molempien olla vapaita. Kukaan ei pakota ketään avioliittoon saati vastaanottamaan aviopuolison roolia vastuineen ja vapauksineen. Täten naiset ovat vapaita, ja siinä määrin kuin katsovat toteuttaakseen kristillistä velvollisuutta tehdä hyvää aviomiehelleen ja totella tätä, ovat he senkin itse valinneet. Moni ei tietenkään valitse läheskään kaikkea aikaa ja valitettavasti tulee sitten niittäneeksi mitä sillä on kylvänyt. Vastuu valinnoista on vapauden hinta, sukupuoleen katsomatta.

Kantasi siitä, että naisten täytyy oppia olemaan alistettuna, muistuttaa hieman erästä apartheid-kirjaa jossa perusteltiin erittäin fiksusti, että neekerit haluavat olla orjia.

Mitä veikkaat, miten paljon nakkaan retorisesta argumentista, kun minua on nimitelty rasistiksi, seksistiksi ymv. suurin piirtein 15 vuotta eli siitä asti kun tulin ilmaisseeksi ensimmäisen kerran, ettei keisarilla ole vaatteita?

Henkilöni ei ole tämän ketjun puheenaihe. Kirjoitus ja sen kommenttiosio on kirjoituksen aiheen dialektista tarkastelua varten. Öyhöttäminen siitä, miten järkyttävää on että joku saattaa kehdata tarkastella asioita sellaisina kuin ne näkee, on draamaa, jolle en näe mitään funktiota tässä keskustelussa.

Aava kirjoitti...

- Raamatussa kehotetaan miestä rakastamaan vaimoaan, kehotetaan vaimoa sen sijaan olemaan miehelleen alamaisia.

Samaisen teoksen sisältämässä Rakkauden kaksoiskäskyssä kehotetaan: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Eli tee toiselle se, minkä toivot toisen tekevän sinulle.

Jos siis aviomies soisi vaimonsa olevan alamaisensa, aviomies senkun näyttää esimerkkiä edellä, ja tekee vaimolleen sen, mitä vaimolta itselleenkin toivoisi.

Problem solved.

Tupla-J kirjoitti...

Aava:
Jos kristinuskon moraali olisi kultainen sääntö, olisit oikeassa. Kristinuskon moraali ei kuitenkaan ole kultainen sääntö, joka on tuloksineen kokonaan subjektista riippuvainen.

Ne, jotka eivät tiedä, mutta haluavat tietää kristillisen moraalin sisällön, tekevät viisaasti vilkaistessaan Matteuksen evankeliumin kohdan 22:37-40.

Tuon kohdan luettuaan voi vilkaista sitten 1 Moos 3:16-17 ja miettiä missä määrin Jumalan tahto on se, että mies on alamainen vaimolleen.

Obviously, a moral system based on loving the Lord your God and
obediently submitting your will to His is a very different moral system and a far more objective one than the Golden Rule, which is not
only entirely subjective, but incapable of accounting for either rational calculation or human psychopathy. It provides no moral basis to
criticize a man for crawling into Adriana Lima’s bed unannounced so
long as he harbors no desire to bar Miss Lima from doing the same to
him, and sanctions a thief to steal on the grounds of a belief that he
wouldn’t miss that which was stolen were the thief himself the prospective victim. The Golden Rule is also too easily transformed into
the idea of doing unto others as you believe they wish to do unto
you, which was the basis for the Holocaust as well as Sam Harris’s
proposed ethic of mass murder in preemptive self-defense. -
Vox Day, The Irrational Atheist

Aava kirjoitti...

Tässäpä lähinnä pohdiskeltavaa.

Vox Dayn kirjoituksessa on epäpätevää rinnastamista.

Kultaisen säännön toimimattomuudesta käytetään esimerkkeinä tilanteita, jotka ovat rikoksia. Tilanteita, joissa riistetään jotakin: kotiin tunkeutuminen (kotirauhan rikkominen), varastaminen (anastetaan omaisuutta), joukkomurha (viedään henki). Näihin luullakseni ei myöskään Raamatussa kehoteta (VT:stä tosin löytynee toisenlaistakin materiaalia...).

Avioliitto ei nyt kuitenkaan pohjimmiltaan ole riistotoimenpide, ja Raamatussa kehotetaan avioliittoon.

Se, jos Raamatussa kehotetaan juuri naista toimimaan miehensä alamaisena, osoittaa, että kristinusko/Raamattu (kuten muutkin uskonnot) on miesten pykäämä. Mies ei kirjoittaisi sellaisia tekstejä, joissa mies kuittaa itsensä alamaiseksi toiselle ihmiselle. Ei nainenkaan kirjoittaisi sellaisia tekstejä naisista.

Jos koetetaan nyt ajatella, että hyviä malleja avioliitolle voisi löytyä Raamatun ulkopuolelta (kaiketi sille ei ole esteitä?), mies on heikossa asemassa pyytäessään naiselta asiaa, johon mies ei itsekään suostuisi ketään läheistä kohtaan. Miksi naisen siis pitäisi taipua asiaan, johon mieskään ei suostuisi?

Jos vaimolle ei ole aivan pakollista pitäytyä vain Raamattuviittauksissa, hän todennäköisesti kaipaa tähän sekulaaria, maalaisjärkevää perustelua.

Ihmiset kaipaavat yksinkertaisesti arvostusta itselleen sitä enemmän, mitä läheisemmästä ihmisestä on kyse. Jos toivoo vaimosta alamaista, on selvää, että vaimo ei silloin nimenomaan voisi olla enää miehensä rinnalla.

Tupla-J kirjoitti...

Vox Dayn kirjoituksessa on epäpätevää rinnastamista.

Epäpätevyyttä minä löydän siltä taholta, joka kuvittelee valtion lain ja uskonnollisen moraalin olevan sama asia.

Kultaisen säännön toimimattomuudesta käytetään esimerkkeinä tilanteita, jotka ovat rikoksia.

Sillä, onko jokin teko rikos – esimerkiksi vääräuskoisen raiskaaminen ei kaikkialla sitä ole – ei ole mitään väliä. Moraali ei ole laki, eikä tämä keskustelu käsittele lakia.

Se, jos Raamatussa kehotetaan juuri naista toimimaan miehensä alamaisena, osoittaa, että kristinusko/Raamattu (kuten muutkin uskonnot) on miesten pykäämä.

Tai ehkäpä se osoittaa, että kristinusko ei taistele biologisia tosiasioita vastaan vaan pyrkii ohjaamaan ihmisen käytöksen niistä huolimatta rakentavalle polulle.

Mies ei kirjoittaisi sellaisia tekstejä, joissa mies kuittaa itsensä alamaiseksi toiselle ihmiselle. Ei nainenkaan kirjoittaisi sellaisia tekstejä naisista.

Eli mitkään hierarkiset sosiaaliset systeemit, kuten valtiot, heimot, armeijat tai vaikkapa kirkkoinstituutio eivät ole ihmiskätten tuotoksia, koska niihin ainakin vapaaehtoisesti kuuluvat ihmiset kuittaavat itsensä alamaisiksi toisille ihmisille. Joku muu voisi tulkita, että päätelmäsi vuotaa pahasti, tosin tavalla, jonka puheenaiheena oleva kirjoitus ennustaa aika hyvin.

Jos koetetaan nyt ajatella, että hyviä malleja avioliitolle voisi löytyä Raamatun ulkopuolelta (kaiketi sille ei ole esteitä?), mies on heikossa asemassa pyytäessään naiselta asiaa, johon mies ei itsekään suostuisi ketään läheistä kohtaan.

Sikäli kun se oleellisesti poikkeaa Raamatussa esitetystä, sille on esteitä, joita käsitellään tässä.

Miksi naisen siis pitäisi taipua asiaan, johon mieskään ei suostuisi?

Lyhyesti: siksi, että miehet eivät voi tehdä lainkaan sitä, mitä naiset voivat, ja koska naiset eivät kykene siihen, mihin miehistä on, läheskään yhtä hyvin kuin miehet, vaikka uhraisivat sen eteen kaiken sen, mitä vain heillä naiseutensa takia on tarjota. Mies ja nainen ovat erilaisia.

Jos vaimolle ei ole aivan pakollista pitäytyä vain Raamattuviittauksissa, hän todennäköisesti kaipaa tähän sekulaaria, maalaisjärkevää perustelua.

Se löytyy tuosta lyhyesti-kohdasta. Toki jos sekulaari taho ei katso evolutiivisesti kelpoisimman vaihtoehdon olevan itseään koskeva imperatiivi, voi ”miksi pitäisi” -kyselyä jatkaa loputtomiin.

Ihmiset kaipaavat yksinkertaisesti arvostusta itselleen sitä enemmän, mitä läheisemmästä ihmisestä on kyse. Jos toivoo vaimosta alamaista, on selvää, että vaimo ei silloin nimenomaan voisi olla enää miehensä rinnalla.

Ei vaimo voi olla useissakaan tilanteissa miehensä rinnalla, vaan hän voi olla siinä lähinnä siinä mielessä, että hän on yhtä lailla korvaamaton osa perhettä, jonka he muodostavat. Esimerkiksi kun perhettä kohtaa ulkoinen vaara, olisi naiselta häkellyttävän typerää käydä perheen puolustukseen miehensä rinnalla sen sijaan, että antaisi miehen tehdä sen mihin hänestä on. Jos lotat olisivat viilettäneet taistoon rintamalle, Suomi olisi valloitettu tuosta vain.

Se, joka valitsee alamaisuuden, siksi, että se on oikein, ei hallitse ainoastaan päätäntävaltaa sen yli alistuuko vai ei, vaan myös egonsa yli.

Aava kirjoitti...

En kommentoi tuohon enempää kuin että toivon vain, että kaksi yksilöllistä ihmistä, tässä tapauksessa mies xy ja nainen xx, päätyisivät sellaiseen yhdessäoloon, jossa molemmat pääsevät toteuttamaan vahvuuksiaan ja kehittämään heikkouksiaan oman ja yhteisen hyvän eteen. Soisin kyllä, että kumpaisenkin ponnistelu tätä tavoitetta kohti herättäisi kumppanissa kunnioitusta.

Jos kenen tahansa naisen luonteeseen, osaamiseen ja tunteisiin voi tutustua vain lukemalla Raamattua, kristitty mies voisi ottaa vaimokseen aivan kenet hyvänsä, kunhan tämä vaan on nainen.

Kristityllä aviomiehellä tulee olemaan aina Raamattu takanaan omalle johtoasemalleen. Valitettavasti Raamatun laatimisen aikoihin naiskäsitys oli huomattavasti nykyistä todellisuutta ahdasmielisempi.

Huonokin kristitty miesjohtaja tänäpäivänä voi aina vedota Raamattuun, että epäpätevänäkin tehtävä hänelle kuuluisi, mutta johtokelpoinen (ehkä poikkeuksellinen) nainen on aina Raamatun valossa enemmän nainen kuin hyväkään johtaja, vaikka olisi johtajana huippupätevä, paras vaihtoehdoista.

Käytännön kannalta pidän tuhoisana mustavalkoisuutta, jossa tilanteiden johto ei mene asiakohtaisen pätevyyden mukaan vaan jalkovälin elimistön mukaan.

Raamattu on siis tässä selkeästi sukupuolikiintiön kannalla.

En kuvittele tietäväni, mikä kellekin toimii. Toivon vain, että ihmiset tietävät, mitä tekevät ja tietävät myös, millaisin uhrauksin kantansa muodostavat.

Aava kirjoitti...

En muuten ymmärrä, mitä tekemistä sillä, pääseekö nainen toteuttamaan vahvuuksiaan ja kehittämään heikkouksiaan - jotka väistämättä ovat yhtä yksilöllisiä kuin miehilläkin - on linkkaamasi Takkiraudan kirjoituksen kanssa.

Rinnastus on brutaali, jos nainen toivoessaan ominaisuuksiensa huomioimista riippumatta siitä, miten ne kenties istuvat mihinkään yksittäiseen teokseen, tarkoittaa heti sitä, että on sabotoimassa perheen käsitettä.

Perheen arjessa on x kpl asioita hoidettavana. Eikö tärkeintä ole se, että ne tulevat hoidetuksi hyvin ja että perheen osalliset kokevat itsensä tärkeiksi, arvostetuiksi ja voivat toteuttaa vahvuuksiaan mielekkäällä tavalla? Miksi rueta rakentelemaan sukupuolikiintiöitä sille, mitä kukakin saa tehdä?

Tupla-J kirjoitti...

Aava:
johtokelpoinen (ehkä poikkeuksellinen) nainen on aina Raamatun valossa enemmän nainen kuin hyväkään johtaja, vaikka olisi johtajana huippupätevä, paras vaihtoehdoista.


Suosittelen lukemaan tämän kirjoituksen kokonaan. Se on kirjoittajansa huomioon ottaen poikkeuksellisen lempeä ja pitkämielinen.

Mitä kunnioituksen ansaitsemiseen roolinsa rahkeidensa mukaan täyttämiseen tulee, niin totta kai, en minä ainakaan näe kehotuksessa rakastaa vaimoaan kehotusta olla kunnioittamatta tätä, päinvastoin.

Riippumatta siitä, ovatko naisen vahvuudet alueella, jolla mies on naista heikommilla, mies ei voi koskaan astua sille alueelle, joka on kokonaan naisen harteilla, eli äitiys, joka on tärkeämpi kuin mikään muu funktio jonka nainen voisi ottaa.

Aava kirjoitti...

Luin linkin taannoin. Huomiota keräsi kohta:

Keep in mind that I'm more intelligent than you are. The fact that you can't understand the way I think doesn't make my brain wrong, it merely means you aren't keeping up. But more important is the fact that I'm considerably more experienced than you are. I've had three decades to observe the differences between all those school lessons about valuing equality, diversity, and vibrancy and the way human beings actually behave.

Siinä kohtaa, kun toinen väittää olevansa kanssakeskustelijaa älykkäämpi ja että toinen on 'perässätulija', voisi haluta tietää, miten kirjoittaja määrittelee älykkyyden ja miksi se on pätevä määritelmä. Mutta koska kirjoittaja on mennyt jo noin pitkälle, siitä kysymyksestä tuskin kehkeytyisi mielekästä keskustelua ihan vaan siksi, että on paljon syytä olettaa, että fiksuuden ko. keskustelusta tappaisi toiselta jo pursuilemaan ehtinyt yletön ylimielisyys.

Kolme vuosikymmentä voi käyttää hyvin eri tavoin. Suurempi vuosilukumäärä ei tarkoita 'enemmän kokemusta'. Tai jos voi, tuolla perusteella minä voisin väittää olevani meistä älykkäämpi. Ostaisitko? No et taatusti.

Käsittämättömän kehnoa kirjoittamista. Surullista, että referoit noin sokeaa kuraa.

Avioliittoon, ja parisuhteeseen, kuuluu paljon muitakin osa-alueita kuin äitiys ja isyys. Mies ei voi olla äiti eikä nainen isä, mutta molemmat ovat joka tapauksessa lapselle vanhempia, ja toisilleen puolisoita. Lisäksi he kumpainenkin ovat yksilöllisiä ihmisiä luonteenpiirteineen, mielenkiinnonkohteineen ja taipumuksineen.

Tupla-J kirjoitti...

Luin linkin taannoin. Huomiota keräsi kohta

Joo, arvasin, koska se oli itse asian suhteen yhdentekevin. Retorisesti suuntautuneet ihmiset ovat taipuvaisempia ymmärtämään retorisia kuin dialektisia argumentteja, ja koska AA:n teksti oli muodoltaan läpeensä retorinen, oli VD:ltä viisasta hyödyntää retoriikkaa varsinaisen asian ohella.

Avioliittoon, ja parisuhteeseen, kuuluu paljon muitakin osa-alueita kuin äitiys ja isyys.

Ei oikeastaan. Edellämainitut ovat kaikki oleellinen, muu parhaimmillaankin irrelevanttia.

Aava kirjoitti...

- Ei oikeastaan. Edellämainitut ovat kaikki oleellinen, muu parhaimmillaankin irrelevanttia.

Noinko sanoisit vanhemmillesi? Noinko sanoisit lapsillesi? Että naimisiin astuttuaan/lisäännyttyään heidän siihenastinen elämä, harrastukset, muodostuneet ystävyydet, kaveruudet, aiemmat suhteet, mielenkiinnonkohteet jne. käytännössä lakkasivat olemasta relevantteja? Merkityksettömiä?

Itse ainakin tulisin tuhannen surulliseksi, jos omat vanhempani olisivat mitätöineet avioliittoa ja vanhemmuuttaan edeltäneen elämänsä aikana rakentamansa asiat irrelevantteina. En ikimaailmassa toivoisi heiltä mitään sellaista.

Tupla-J kirjoitti...

Noinko sanoisit vanhemmillesi? Noinko sanoisit lapsillesi?

Jep, ja olen kohtalaisen varma, että he jopa ymmärtäisivät mitä tarkoitan niin sanoessani. Kaikki kun eivät typistä vanhemmuutta pelkäksi ”elämä alkaa siitä kun lapsi syntyy” -ilmaukseksi vaan laskevat siihen kaiken, mikä on tukenut heidän kasvamistaan hyviksi vanhemmiksi.

Että naimisiin astuttuaan/lisäännyttyään heidän siihenastinen elämä, harrastukset, muodostuneet ystävyydet, kaveruudet, aiemmat suhteet, mielenkiinnonkohteet jne. käytännössä lakkasivat olemasta relevantteja? Merkityksettömiä?

Siltä osin kun ne ovat sellaisia, joiden ansiosta he ovat parempia vanhempia kuin muuten olisivat, ne ovat mitä suurimmassa määrin relevantteja, ja siltä osin kuin eivät, ne ovat tosiaan – parhaimmillaankin – irrelevantteja, todennäköisemmin haitallisia. Esimerkiksi ylenmääräinen ördäykseni kymmenen vuotta takaperin tuskin tekee minusta parempaa isää, sen sijaan vaikkapa ystävyyssuhteeni ja pyrkimykseni tulla paremmaksi ihmiseksi varmasti.

Yleensä ottaen kannattaa ottaa selvää siitä mitä toinen puhuu ennen kuin vetää turhan pitkälle vietyjä johtopäätöksiä intuitiollaan, joka tuottaa luotettavasti täysin eri sisältöä kuin hän.

Anonyymi kirjoitti...

Aihetta sivuten:

http://tiedemies.blogspot.fi/2013/06/mika-oikeastaan-puhuu-feminismia-vastaan.html