Pages

Kumma juttu

Tulin huomanneeksi, että mitä pidempään olen ollut kristitty, sitä useammin tulen tietoiseksi siitä, että se, mitä haluan sanoa, on usein kirjoitettu tyylikkäämmin Raamatussa.  Sitten kun tulen siteeranneeksi sitä, tunnen itseni yhdeksi niistä, jotka muksivat ihmisiä Raamatulla päähän, ja eittämättä uhreistani tuntuu samalta, ja vaikka se, mitä siteerataan, olisikin fiksua, he saavat siitä näppylöitä, koska se on siteerattu Raamatusta eikä Oikeasti Hyvästä lähteestä kuten vaikkapa Martin Luther Kingiltä tai Gandhilta.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voisiko tästä sitten päätellä, että tarvitaan sitä, että joku (vaikkapa sinä) tulkkaa Raamatun tekstin nykyihmisen ymmärtämälle kielelle. Eikö kristillinen julistus aina olekin ollut juuri sitä. Raamattua normaalisti lukeva henkilökin saattaa tulla sokeaksi kaikkein tutuimmille kohdille ja hänkin löytää uuden näkökulman asiaa, kun kuulee saman asian uusilla sanoilla.

Tupla-J kirjoitti...

Voi hyvinkin olla.

Jaska Brown kirjoitti...

Sinulle se onkin vaikeampaa. Minä siteeraan Raamattua keskusteluissa myöskin silloin tällöin argumenttina ja minulle se sallitaan, koska olen ateisti. Kristityn Raamatun käyttö herättää epäilyksiä siitä, että hän hyväksyy sen kritiikittä, kun taas ateistin kohdalla tällaista epäilystä ei loogisesti ottaen voi olla.

Tuo, mitä sanot siitä että Raamatussa monet asiat on ilmaistu tyylikkäämmin, osuu kohdalleen. Siksi sitä on syytäkin siteerata, mutta harkiten.

suvaitsematon kirjoitti...

Jos siteeraat Raamattua, olet ajatusrikollinen ja yrität tehdä muistakin semmoista.

Tästä lähtien sinulla on lupa siteerata vain Saarikoskia, kuten Saska/Atlas Saarikoskea!!!

:P

Lootin exä kirjoitti...

Kun sivallat muita keskustelijoita Sanan säilällä, niin miksi he ovat mielestäsi uhreja?

Tupla-J kirjoitti...

Kyse on siitä miten se koetaan. Ne, jotka kokevat, että heitä paukutetaan kirjalla päähän, tuntevat olevansa aivottoman - olenhan uskonnollisen aivopesun kritiikkiin kykenemätön viaton uhri itsekin - brutalisoinnin uhreja.

Sitäpaitsi minusta on hauska ajatella, että vastapuolelle joutuvat eivät ole vastapuolen sinänsä tasa-arvoisessa asemassa vaan jo lähtökohtaisesti alakynnessä. Se on myös filosofisesti totta, joten sisäinen julmuuteni saa itselleen rakentavan kanavan.

Tiedemies kirjoitti...

Raamatulla lyömisen metafora on kummallinen. En ole ateistina koskaan ymmärtänyt, miten keskustelussa voi muka "lyödä päähän Raamatulla". Metaforalla on ilmeisesti tarkoitettu kirjaimellisesti öykkäröintiä, jota esimerkiksi pari sukupolvea sitten uskonnonopetuksessa harjoitettiin, siis kun opettaja saattoi aivan kirjaimellisesti lyödä oppilasta (esimerkiksi kirjalla) jos tämä väitti vastaan.

Raamattuhan on aika huono argumentti muutoin kuin silloin kun operoidaan joko uskonnollisen diskurssin sisällä, tai keskustellaan uskonnon sisällöstä. Ulkopuolisen - siis ateistin - kohdalla sitä on vaikea oikein käyttää mihinkään, koska ateisti ei pidä kirjaa kovin luotettavana lähteenä muusta kuin ehkä siitä, millaisissa yhteiskunnallisissa sitä on kirjoitettu.