Pages

Skientistinen ihmiskuva

Jos törmäät otsikon termiin ensimmäistä kertaa, selitettäköön, että skientismi tarkoittaa maailmankuvaa, jossa kaikki asiat ja johtopäätökset vedetään niiden tieteiden pohjalta, joita ei pidetä uskonnollisina.  Tarkoitan otsikossa siis ihmiskuvaa, jota historian lukeminen, psykologia ja biologia tukevat.

Millainen on skientistinen ihmiskuva?  Se koostuu edellämainittujen kolmen tieteenalan yhdistelmästä.

Otetaan ensimmäiseksi historiallinen ihmiskuva.  Koko tunnettu historiatiede on läpileikkaus pahoista asioista, joita ihmiset ovat tehneet toisilleen - antisosiaalisten tunteiden motivoimina.  Mitä enemmän historiaa lukee, sitä selkeämmäksi käy se asia, että ihmiset alistavat, tappavat, ryöstävät ja tuhoavat toisiaan ja ympäristöään.  Ihmiskuva, joka helposti muodostuu historiaa lukevalle ihmiselle, on hyvin väkivaltainen.

Tämän jälkeen vilkaistaan psykologiaa, jonka avulla havaitaan, että ihmiset toimivat pääsääntöisesti joko suoraan tai välillisesti itsekkäistä motiiveista, ja että jo lapsena koetut pahat kokemukset heittävät varjonsa pitkälle aikuisuuteen.  Havaitaan myös, että ihmisillä on taipumus vetää mutkia suoriksi ja olla välittämättä muista aina, kun siihen on tilaisuus ja motiivi.  Psykologiaa lukevalle ihmiselle muodostuu helposti käsitys ihmisestä äärimmäisen itsekkäänä olentona.

Viimeisenä käännymme biologian puoleen, jonka mukaan ihminen on geeninsäilytyskone, jonka tehtävä on pistää geeninsä mahdollisimman tehokkaasti jatkoon keinoja kaihtamatta.  Biologisesti tarkastelemalla havaitaan, että kaikki ihmisen vaistot ja vietit tähtäävät seksuaalisuutensa toteuttamiseen ja mahdollisimman monen mahdollisimman menestyneen jälkeläisen tuottamiseen riippumatta muista geeninsäilytyskoneista.  Myös biologia tukee käsitystä itsekkäästä, jopa perhettään vastaan toimivasta olennosta, jonka ainoa tarkoitus on laittaa geenejään jatkoon niin tehokkaasti kuin voi.

Kun laitetaan eri tieteiden varsin voimakkaasti tukemat ihmiskäsitykset yhteen, saadaan lopputulokseksi hyvin vastenmielinen olento, jonka luonto on käsillä olevien todisteiden valossa äärimmäisen antisosiaalinen ja itsekäs.  Lopputuloksena havaitaan, että skientistinen ihmiskuva tuppaa olemaan misantrooppinen, eikä kukaan sitä tunnustava yksinkertaisesti pidä ihmisistä kovinkaan paljon saati halua heille hyvää.  Tästä luonnollisena johdoksena ovat sekä ihmiselämälle vihamieliset että totalitaariset ideologiat, joita skientisti ei kertakaikkiaan pysty kyseenalaistamaan.

Historia ei kuitenkaan kerro juurikaan hyvistä ihmisistä, saati ota kantaa siihen, tehtiinkö jokin paha vielä suuremman pahan välttämiseksi.  Kyseiset asiat ovat hiljaista evidenssiä, joista lähteet eivät yksinkertaisesti mainitse, mikä tekee historiallisesta ihmiskuvasta kuin huomaamatta vääristyneen.

Myös psykologiassa keskitytään paljolti ongelmatapauksiin ja antisosiaalisesti käyttäytyviin ihmisiin normaalien sijaan.  Koska tiede on keskittynyt tutkimaan pääasiallisesti häiriökäyttäytymistä, on selvää, että sen löydökset koskevat ja selittävät nimenomaan häiriökäyttäytymistä.  Rakentavat mekanismit ja mallit ovat jääneet vähemmälle huomiolle, koska ne eivät aiheuta ongelmia, joita innokkaat psykologit voisivat ryhtyä ratkomaan.

Biologit puolestaan eivät pysty selittämään tieteellään mitään inhimillistä toimintaa, joka ei johdu suoraan geeneistä, mutta mihin jokainen ihminen tietää itsensä pystyvän.

Kun nämä asiat laitetaan yhteen, huomataan, että skientistinen - misantrooppinen - ihmiskuva on väärä.  Se keskittyy vain nurjiin puoliin ja jättää joko tutkimatta tai kuvaamatta loput, minkä takia ihmiset päätyvät niiden ohjaamana helposti käsitykseen ihmisyydestä itsessään pahana.  Koska skientismi samalla tyrmää uskontojen ja myyttien esimerkit hyvyydestä ja sosiaalisesta toiminnasta epätieteellisinä, kaikki skientistin mielestä uskottava informaatio kertoo yksiselitteisesti ihmisen pahuudesta.

Ihmisessä on kuitenkin potentiaali sekä hyvään että pahaan, ja mitä enemmän ja tärkeämpiä esikuvia hänellä on kehottamassa itseään sosiaaliseen ja rakentavaan toimintaan, sitä enemmän hän toimii niiden mukaan.  Täten voimme todeta, että nihilistitkään eivät olleet täydellisen väärässä: he olivat aivan oikeassa sanoessaan, että ihminen ei ole paha.  He olivat puolestaan väärässä siinä, että pahaa tai hyvää ei ole olemassa.  Hyvä ja paha ovat väistämätön seuraus siitä, että olemme ihmisiä ja toimimme sellaisessa maailmassa jossa elämme.

Ihminen ei ole itsessään siis hyvä eikä paha, mutta ei myöskään voi koskaan olla niiden tuolla puolen.

14 kommenttia:

Juho kirjoitti...

"Biologisesti tarkastelemalla havaitaan, että kaikki ihmisen vaistot ja vietit tähtäävät seksuaalisuutensa toteuttamiseen ja mahdollisimman monen mahdollisimman menestyneen jälkeläisen tuottamiseen riippumatta muista geeninsäilytyskoneista. Myös biologia tukee käsitystä itsekkäästä, jopa perhettään vastaan toimivasta olennosta, jonka ainoa tarkoitus on laittaa geenejään jatkoon niin tehokkaasti kuin voi."

Myös ihmisen kulttuurillinen ja sosiaalinen käytös on biologiaa.

"Kun nämä asiat laitetaan yhteen, huomataan, että skientistinen - misantrooppinen - ihmiskuva on väärä. Se keskittyy vain nurjiin puoliin ja jättää joko tutkimatta tai kuvaamatta loput, minkä takia ihmiset päätyvät niiden ohjaamana helposti käsitykseen ihmisyydestä itsessään pahana."

Kun nämä asiat laitetaan yhteen, huomataan, että Tupliksen skientistinen ihmiskuva on väärä. Se keskittyy vain nurjiin puoliin ja jättää joko tutkimatta tai kuvaamatta loput, minkä takia hän päätyy niiden ohjaamana helposti käsitykseen skientismistä itsessään pahana.

"Koska skientismi samalla tyrmää uskontojen ja myyttien esimerkit hyvyydestä ja sosiaalisesta toiminnasta epätieteellisinä,"

Skientismi ei tyrmää uskontojen esimerkkejä hyvyydestä, vaan hyvyyden takana olevat myyttiset olennot ja satumaailmat. Hyvät periaatteet voi omaksua myös ilman epäuskottavuuksia. Joillekin tämä tapa sopii paremmin.

Tuplis kirjoitti...

Biologia on riittämätön väline selittämään sosiaalista tai kulttuurista käytöstä. Siitä voi vetää johtopäätöksiä ihan mihin suuntaan haluaa.

Tupliksella ei ole skientististä ihmiskuvaa eikä se ole välttämätön seura noihin tieteisiin tutustumisesta saati tukeutumisesta. Puhuin taipumuksesta, ja niihinhän nuo näkökulmastaan johtuen ohjaavat jos niitä ohjaksina on pitääkseen.

Tuplis kirjoitti...

Tieteille uskollisen kaverin on siis vaikea perustella mitään muuta ihmiskuvaa, koska hänellä ei ole tarjota kouriintuntuvaa dataa sen tueksi.

Arawn kirjoitti...

Täytyy myöntää, että jotenkin tämä vaikuttaa vähän olkiukkojen läimimiseltä. Rakennat alussa kuvan sellaisesta henkilöstä, jota käyt vastustamaan, mutta onko sellaisia ihan oikeasti olemassa? Jotenkin arvelen, että useimmat, jotka katsovat ihmiskuvansa olevan "tieteellinen", eivät tunnistaisi itseään tuosta kuvauksestasi. Eivätkä olisi ollenkaan samaa mieltä siitä, etteivätkö muka voisi perustella toisenlaisen ihmiskuvansa tieteellisesti.

Olen sitä paitsi ymmärtänyt, etteivät he yleensä ota psykologiaa mukaan tarkasteluun. Psykologia ei kuitenkaan ole eksakti tiede, kuten biologia. Itse asiassa "tieteellinen ihmiskuva" taitaa nojata enimmäkseen nimenomaan biologiaan ja minusta on aika paljon sanottu, jos väitetään, että biologia keskittyisi nimenomaan ihmiseläimen "nurjiin puoliin".

Tuplis kirjoitti...

Rakennat alussa kuvan sellaisesta henkilöstä, jota käyt vastustamaan, mutta onko sellaisia ihan oikeasti olemassa?

Sellaisia ihmisiä, joilla on tuo ihmiskuva, on melkoisesti. Olen myös ollut yksi heistä ja keskustellut varsin monen noilta osin samalla tavalla ajattelevan kanssa. Jos menet lukemaan vaikkapa Ruukinmatruunan kirjoituksia ihmisluonnosta, veikkaan, että niissä esiintyvä kuva ei ole kovinkaan kaukana esittämästäni.

Minä muuten en käy tässä kirjoituksessa ketään henkilöä vastaan, vaikka niin näyt kuvittelevan. Ylipäätään en käy henkilöitä vastaan.

Veikko Suvanto kirjoitti...

Arawn:

Jotenkin arvelen, että useimmat, jotka katsovat ihmiskuvansa olevan "tieteellinen", eivät tunnistaisi itseään tuosta kuvauksestasi.

Ainakin suomenkielisessä blogosfäärissä tiedän vain yhden ainoan sellaisen henkilön, ja Tuplis hänet tuossa ylhäällä jo mainitsikin... ;-) Olkiukko-väitteestä olen jokseenkin samaa mieltä.

Tuplis kirjoitti...

Ei minullekaan tule vastaavia suomalaisia muita mieleen, tosin en juuri ihmisluontoa käsitteleviä suomenkielisiä blogeja ole nähnyt.

Tuplis kirjoitti...

Mieluusti kyllä näen tieteelliset perusteet toisenlaiseen ihmiskuvaan, jos jollain, joka pitää maailmankuvaansa tieteellisenä, mutta ei allekirjoita pohjatekstissä esitettyä, olisi sellainen näyttää.

Tiedemies kirjoitti...

Kuvaamasi ilmiön ja ihmiskuvan olemassaolosta en ole eri mieltä, mutta "tieteellinen" se ei ole ainakaan siinä mielessä, että a) psykologia tai b) biologia tukisivat kovin voimakkaasti tällaista kyynistä ja raadollista ihmiskuvaa.

Biologisenakin olentona ihminen on ennenkaikkea yhteisöjä muodostava eläin, ja sellaisena huomattavan siivosti käyttäytyvä. Jos verrataan mihin tahansa muuhun lajiin, joka sekä muodostaa vastaavia yhteisöjä että syö lihaa (pistiäiset, simpanssit, jne), niin kaikki niistä ovat selvästi ihmistä "murhanhimoisempia".

Geenien säilytys- ja jatkamiskoneiden metafora on hyvin rajoitettu. Ihminen, joka kuvittelee että itsekkyys yksilön käyttäytymisesä olisi jotenkin oikeutettavissa tai seuraisi tästä geenikone-metaforasta, on kyllä erehtynyt pahemman kerran. Sellaisen tulkinnan tehneelle suosittelen nyt kaivamaan ne Dawkinsit naftaliinista ja lukemaan uudelleen ajatuksen kanssa. Lisäksi kannattaa huomioida, että geenien kyky tuottaa tiettyä partikulaarista käyttäytymistä, on äärimmäisen rajallinen.

Puhumattakaan psykologiasta, jossa väkivalta ja täysin itsekäs käyttäytyminen on aivan selvästi patologista.

Tiedemies kirjoitti...

Lisäyksenä siis: Kannattaa lukea "Geenin itsekkyys" oikein ajatuksen kanssa. Siitä, että geeni on "itsekäs" (tämä itsekkyyskin on vain metafora) ei seuraa oikein mitään tiettyä käyttäytymisen kannalta. Ja peliteoreettisestikin siitä "seuraa" jotain loppujen lopuksi erittäin paljon samankaltaista kuin Tupliksen toisaalla luonnostelema käsitys moraalista.

Arawn kirjoitti...

Mjaa-a. Ei minun ihmiskuvani varmaan täydellisen tieteellinen ole, mutta jotain sinnepäin. En ole uskonnollinen enkä uskovainen, joten en oikeastaan hae sieltä päin rakennuspalikoita ihmiskuvaani. Epäilemättä sieltä on jotain tullut, mutta ne ovat sellaisia lapsuudessa opittuja tiedostamattomia juttuja.

Itse pohjaan ehkä enimmäkseen biologiaan eikä se millään tavalla tee minusta misantrooppia. Kyllä, geenit ovat itsekkäitä ja ihmiset sitä myöten myös, mutta siihen kuuluu myös altruismi; ihminen auttaa toisia ihmisiä. Pohjimmaisena on usein oma hyöty, mutta en itse näe siinä mitään pahaa tai vihattavaa. Ihmiset toimivat kyllä jopa perhettään vastaan, mutta useimmiten se tuntuisi olevan nimenomaan sitä häiriökäyttäytymistä enkä näe, miksi ihmiskuva pitäisi pohjata sellaiselle. Ihmiset esimerkiksi syövät omia lapsiaan, mutta tätä tapahtuu aivan äärimmäisissä olosuhteissa eikä missään nimessä ole normikäyttäytymistä. Ihmiseläimen normikäyttäytymistä tuntuisi pikemminkin olevan se, että ihminen on valmis melkoisiin uhrauksiin lastensa takia - ja hei, se on ihan loogista, jos ajattelee, että geenit siinä yrittävät jatkaa elämäänsä.

No, yritän tässä vain sanoa, että minusta ihmisen omat arvot ja asenteet vaikuttavat enemmän siihen ihmiskuvaan kuin se, onko se ihmiskuva tieteellinen vai ei. Minusta RM:n maailmankuva esimerkiksi ei ole edes älyttömän tieteellinen - hänhän vetoaa usein buddhalaisuuteenkin siinä! Mitä tieteellistä buddhalaisuudessa nyt on?

Minulla on pikemminkin sellainen vaikutelma, että se misantropia on muodostunut ihan muista jutuista käsin ja sitä yritetään perustella tieteellisesti vetoamalla noihin Tupliksen mainitsemiin juttuihin.

Tuplis kirjoitti...

Minulla on pikemminkin sellainen vaikutelma, että se misantropia on muodostunut ihan muista jutuista käsin ja sitä yritetään perustella tieteellisesti vetoamalla noihin Tupliksen mainitsemiin juttuihin.

Voi olla. Ihmisten kokemukset jättävät heihin jälkensä. Sinulla on sanoissasi pointti.

Mitä Tiedemiehen vinkkiin Geenin itsekkyydestä tulee, kannattaa se tosiaan lukea. Kyseessä on erinomainen ja selväsanainen teos.

Kiitoksia oikein hyvistä kommenteista.

Jarkko Pesonen kirjoitti...

Tietokoneillakin mallinnettu peliteoria osoittaa sen, että yhteisöllisten eläinten altruistinen käyttätyminen on geenien jatkumisen kannalta hyödyllistä.

Hanki käsiisi kirja nimeltä "Evoluutio ja ihmisluonto". Siinä on muun muassa tuota peliteoriaa sivuttu.

Tässä joku arvio kirjasta: http://ihmisluonto.blogspot.com/2009/04/evoluutio-ja-ihmisluonto-kirjan-arvio.html

Tuplis kirjoitti...

Peliteoria on oikeassa teorian sisällä. Sen soveltaminen ympäröivään todellisuuteen antaa valitettavan puuttellista infoa.