Pages

Mitä ei saa kysyä

1. Onko sekularisaatio oikeasti hyvä asia?

2. Oliko hyvä idea vaihtaa pyrkimys korkeimpaan hyvään alimpaan yhteiseen nimittäjään?

3. Onko "vapaa rakkaus" kumpaakaan?

4. Vaikuttaako porno sitä katsoviin ja siihen osallistuviin ihmisiin positiivisesti vai negatiivisesti?

5. Lisääkö vai vähentääkö pornon yleisyys kiinnostusta sen marginaaleihin?

6. Onko eurooppalainen kristitty kaiken pahan alku ja juuri?

7. Oliko Macchiavelli väärinymmärretty nero vai oikein ymmärretty hirviö?

8. Miksi afrikkalainen saa sanoa neekeri, mutta eurooppalainen ei?

9. Haluammeko me ihan oikeasti maahamme afrikkalaisia?

10. Onko ihonväri todella se syy, minkä takia pidimme muita kuin eurooppalaisia kristittyjä barbaarisina, vai voiko totuus olla jotain aivan muuta?

11. Onko vierasgeenisten ja vieraskulttuuristen edessä pokkurointi ja heihin sopeutuminen osoitus rakkaudesta vai pikemminkin heikkoudesta?

12. Kuinka ihminen, joka ei rakasta omaa kansaansa ja kulttuuriaan, voi kuvitella rakastavansa mitään muutakaan kansaa tai kulttuuria?

13. Miksi on väärin rakastaa omaa kansaansa ja kulttuuriaan, jos on eurooppalainen kristitty, mutta oikein, jos ei ole kumpaakaan?

14. Miksi kansamme eliitti asettuu kaikkea sitä vastaan, mille yhteiskuntamme on rakennettu, ja puolustaa kaikkea sille vierasta?

15. Onko kyvyttömyys vastata näihin kysymyksiin osoitus dogmaattisesta uskomusjärjestelmästä, joka ei kestä rehellisyyttä?

16. Jos vastaukset ovat itsestäänselviä, minkä takia kukaan ei ole valmis antamaan niitä, vaan jää kritisoimaan kysymyksiä?

Omat vastaukseni muiden vastausten ohella löytyvät kommenttiosiosta.  Tervetuloa antamaan omanne.

23 kommenttia:

IDA kirjoitti...

"Onko sekularisaatio oikeasti hyvä asia?"

On ja ei. Riippuu monesta asiasta, joita voisi kommentoida erikseen tarkemmin.

"Oliko hyvä idea vaihtaa pyrkimys korkeimpaan hyvään alimpaan yhteiseen nimittäjään?"

Ei.

"Onko "vapaa rakkaus" kumpaakaan?"

Ei. Vapaa rakkaus ideana tarkoittaa vapautta loukata.

"Vaikuttaako porno sitä katsoviin ja siihen osallistuviin ihmisiin positiivisesti vai negatiivisesti?"

Negatiivisesti

"Lisääkö vai vähentääkö pornon yleisyys kiinnostusta sen marginaaleihin?"

Marginaalit eivät sinänsä vaikuta eikä kiinnostus niihin lisäänny. Pornon avoimmuus vähentää perushetorosuhteen kunnoitusta.

"Onko eurooppalainen kristitty kaiken pahan alku ja juuri?"

Ei todellakaan ole.

"Oliko Macchiavelli väärinymmärretty nero vai oikein ymmärretty hirviö?"

Vähän yliarvostettu.

"Miksi afrikkalainen saa sanoa neekeri, mutta eurooppalainen ei?"

Koska eurooppalainen pelkää neekeriä, eikä uskalla olla tämän kanssa ns. tasaisella.

"Haluammeko me ihan oikeasti maahamme afrikkalaisia?"

Emme.

"Onko ihonväri todella se syy, minkä takia pidimme muita kuin eurooppalaisia kristittyjä barbaarisina, vai voiko totuus olla jotain aivan muuta?"

Ei ole ihonväri syy. Barbaarisuus tulee hyvin syvältä ja sivistys pitää oppia.

"Onko vierasgeenisten ja vieraskulttuuristen edessä pokkurointi ja heihin sopeutuminen osoitus rakkaudesta vai pikemminkin heikkoudesta?"

Enemmän heikkoudesta, mutta lähinnä typeryydestä.

"Kuinka ihminen, joka ei rakasta omaa kansaansa ja kulttuuriaan, voi kuvitella rakastavansa mitään muutakaan?"

Ei mitenkään. Paitsi toki ihminen, joka ei rakasta kansaa voi hyvin vahvasti rakastaa omaa puolisoaan ja lapsiaan. Se on kuitenkin epäilyttävää, koska omat vanhemmat ovat jo kansaa ja isänmaata, josta koskaan ei pääse irti.

"Miksi on väärin rakastaa omaa kansaansa ja kulttuuriaan, jos on eurooppalainen kristitty, mutta oikein, jos ei ole kumpaakaan?"

Koska näkökulma on eurooppalainen ja eurooppalaiset kuvittelevat, että heidän näkökulmansa on aina universaali mitä se ei todellakaan ole.

"Miksi kansamme eliitti asettuu kaikkea sitä vastaan, mille yhteiskuntamme on rakennettu, ja puolustaa kaikkea sille vierasta?"

Koska eliitti on väärässä ja typerää.

"Onko kyvyttömyys vastata näihin kysymyksiin osoitus dogmaattisesta uskomusjärjestelmästä, joka ei kestä rehellisyyttä?"

En tiedä, lennosta vastailin ;)

Tiedemies kirjoitti...

Vastaukset:
1. Kyllä
2. Yhteiskunnallisesti kyllä, yksityisesti ei. Kyse on henkilökohtaisen ja poliittisen erottamisesta
3. Vapaata ehkä, jälkimmäisestä en osaa sanoa.
4. Sekä että.
5. Ei.
6. Ei. Mikään ei ole minkään alku ja juuri.
7. Niillä ei ole eroa.
8. Samasta syystä kuin mies voi sanoa itseään runkkariksi, mutta ei toista miestä.
9. Varmaan vastaus riippuu kenestä afrikkalalaisesta puhutaan. Minullakin on ollut muutama afrikkalainen työkaveri. Myös: määrä tekee myrkyn.
10. Jotain muuta.
11. Ei kumpaakaan. Vieraat geenit ovat kohtuudella nautittuna vain hyväksi.
12. Kansa ja kulttuuri voivat olla ihmiselle yhdentekeviä tai hän voi hahmottaa kategoriat muulla tavalla. Kansa ja kulttuuri ovat reifikaatioita.
13. Ei ole väärin tai oikein. Kyse on tarkoituksenmukaisuudesta. Analogia: Äitikin hoivaa usein heikointa lastaan eniten. Lapsi rakastaa kuitenkin vain itseään, kunnes kasvaa isommaksi.
14. Ei asetu. Sillä on vain eri käsitys siitä, minkä varaan se on rakennettu ja mikä on vierasta, kuin sinulla.
15. Joskus on.
16. Miten niin ei ole? Lisäksi, osa kysymyksistäsi on epätarkoituksenmukaisesti muotoiltu.

Vastakysymys: Miksi ihmisen pitäisi vihata erilaisia ja ajatella tarkalleen niinkuin sinä, ollakseen kelvollinen?

solipsisti kirjoitti...

"Kuinka ihminen, joka ei rakasta omaa kansaansa ja kulttuuriaan, voi kuvitella rakastavansa mitään muutakaan?"

Mitenkään oman kulttuurin ja kansan rakastamista dissaamatta on pakko kysyä, mitä mahdotonta tuossa muka on?

Antti kirjoitti...

Onko sekularisaatio oikeasti hyvä asia?

En tiedä. Jos kysymys täsmentäisi kenen kannalta, saattaisin esittää amatööriarvauksen.

Oliko hyvä idea vaihtaa pyrkimys korkeimpaan hyvään alimpaan yhteiseen nimittäjään?

Korkein hyvä on altis muutokselle. Alin yhteinen nimittäjä ei.

Onko "vapaa rakkaus" kumpaakaan?

No ei se ainakaan jälkimmäistä ole. Ja ensimmäinen aika olematon tila.

Vaikuttaako porno sitä katsoviin ja siihen osallistuviin ihmisiin positiivisesti vai negatiivisesti?

Riippuu varmasti ihmisestä. Pornoa on kuitenkin montaa tyyppiä. Kyllähän sillä sellainen kansanooppiumi-vaikutus on. Se taas voi olla ihan hyväkin asia, riippuu päämäärästä.

Lisääkö vai vähentääkö pornon yleisyys kiinnostusta sen marginaaleihin?

Luultavasti lisää, mutta tuskin sieltä mitään sellaista löytyy, mitä ei ihmisessä jo ole.

Onko eurooppalainen kristitty kaiken pahan alku ja juuri?

Ei. Se on omahyväistä kaikkivoipaisuushaaveilua.

Oliko Macchiavelli väärinymmärretty nero vai oikein ymmärretty hirviö?

Tarkkasilmäinen realisti.

Miksi afrikkalainen saa sanoa neekeri, mutta eurooppalainen ei?

Saa sanoa "eurooppalainenkin". Ei sitä kukaan estä.

Haluammeko me ihan oikeasti maahamme afrikkalaisia?

Ai siihen "Eurooppaan" jossa asuu "eurooppalaisia"? Mikään ei estä afrikkalaista muuttumasta eurooppalaiseksi, sillä Eurooppa on vielä vähemmän homogeeninen kuin vaikkapa jokin kansallisvaltio.

Onko ihonväri todella se syy, minkä takia pidimme muita kuin eurooppalaisia kristittyjä barbaarisina, vai voiko totuus olla jotain aivan muuta?

No eikös barbaareja ole "ne muut" aina. Jos viiteryhmä josta tarkastellaan on eurooppalainen kristitty, ei voida puhua ihonväristä, koska eurooppalainen ja kristitty voi olla kuka tahansa, kts edellinen vastaus.


Onko vierasgeenisten ja vieraskulttuuristen edessä pokkurointi ja heihin sopeutuminen osoitus rakkaudesta vai pikemminkin heikkoudesta?

Se on ihan normaalia naisellista käytöstä.

Kuinka ihminen, joka ei rakasta omaa kansaansa ja kulttuuriaan, voi kuvitella rakastavansa mitään muutakaan?

Tarkoitatko että jos ei vihaa kansaansa ja kulttuuriaan, ei voi myöskään vihata mitään muutakaan? Voi kai sitä kuvitella. Ihmiset tuntuvat usein kuvittelevan rakastavansa asioita, mutta sitten kun niiden eteen pitäisi jotain tehdä, alkaa puhuminen ja hiekotus. On rehellisempää myöntää rakkaudettomuus kuin teeskennellä.

Miksi on väärin rakastaa omaa kansaansa ja kulttuuriaan, jos on eurooppalainen kristitty, mutta oikein, jos ei ole kumpaakaan?

Jos se on väärin, se on väärin siksi, että eurooppalainen kristitty ei rakasta kansaansa ja kulttuuriaan tarpeeksi.

Miksi kansamme eliitti asettuu kaikkea sitä vastaan, mille yhteiskuntamme on rakennettu, ja puolustaa kaikkea sille vierasta?

Koska he ovat eurooppalaisia kristittyjä.

Onko kyvyttömyys vastata näihin kysymyksiin osoitus dogmaattisesta uskomusjärjestelmästä, joka ei kestä rehellisyyttä?

Tai osoitus kyvyttömyydestä ymmärtää niitä dogmaattisia uskomusjärjestelmiä, jotka niitä esittävät.

Jos vastaukset ovat itsestäänselviä, minkä takia kukaan ei ole valmis antamaan niitä, vaan jää kritisoimaan kysymyksiä?

Jos kysyn sinulta, miksi lumi on minun mielestä purppuraa, mitä voit tehdä?

Tuplis kirjoitti...

Tiedemiehen vastakysymykseen vastannee se, joka on sitä mieltä.

Voi olla, että osa kysymyksistä on huonosti muotoiltu. Muotoilin uudelleen kysymyksen kansan ja kulttuurin rakastamisesta, koska sitä oli tarkoitus kysyä.

Mielissäni olen siitä, että viimeisen kysymyksen kohdalla näyn olevan väärässä, ainakin mitä blogosfääriin tulee. Rehellisiä vastauksia median edustajilta tai poliitikoilta emme tulle näihin saamaan.

Taidan antaa omatkin vastaukseni jossain vaiheessa.

Tiedemies kirjoitti...

Tiedemiehen vastakysymykseen vastannee se, joka on sitä mieltä.

Kuten varmaan ymmärrät, kysymykseni oli tarkoitus viitata siihen, että jokainen kysymyksesi oli voimakkaasti ladattu erilaisilla arvotuksilla, jotka tekevät vastaamisesta epämielekästä. Koska kuitenkin selvästi halusit, ettei kysymyksiä sinänsä kritisoida, pyrin vastaamaan niiden "järjettömyydestä" huolimatta.

Tuplis kirjoitti...

Tarkoitatko sanoa, että niihin on mieletöntä yrittää vastata, jos ei hyväksy mitä hyvänsä premissejä, joita oletat minulla olevan?

Luultavasti saman kritiikin voi sanoa mistä hyvänsä kysymyksistä, jotka liittyvät jollain tavoin moraaliin ja mielipiteisiin. Kritiikin mielekkyyttä en äkkiseltäni näe, ellei tarkoitus ole ilmaista, että on sopimatonta kysyä moisia kysymyksiä, mihin jo otsikkoni viittaa.

Tiedemies kirjoitti...

Tarkoitatko sanoa, että niihin on mieletöntä yrittää vastata, jos ei hyväksy mitä hyvänsä premissejä, joita oletat minulla olevan?

Ei, vaan osaan kysymyksistäsi on muotoa "oletko lakannut lyömästä vaimoasi?"

Tuplis kirjoitti...

Mi(t)kä?

Ironmistress kirjoitti...

1. Onko sekularisaatio oikeasti hyvä asia?

Lyhyellä aikavalillä kyllä, pitkällä aikavälillä ei. Yksilöiden kannalta on, yhteisön kannalta ei ole.

2. Oliko hyvä idea vaihtaa pyrkimys korkeimpaan hyvään alimpaan yhteiseen nimittäjään?

Ei. Samalla lopputuloksena on alin yhteinen hyvä.

3. Onko "vapaa rakkaus" kumpaakaan?

Ei. Se ei ole vapaata eikä se ole rakkautta.

4. Vaikuttaako porno sitä katsoviin ja siihen osallistuviin ihmisiin positiivisesti vai negatiivisesti?

Joihinkin positiivisesti, toiseen negatiivisesti.

5. Lisääkö vai vähentääkö pornon yleisyys kiinnostusta sen marginaaleihin?

Riippuu kysynnästä, ei tarjonnasta.

6. Onko eurooppalainen kristitty kaiken pahan alku ja juuri?

Ei.

7. Oliko Macchiavelli väärinymmärretty nero vai oikein ymmärretty hirviö?

Väärinymmärretty nero. Hän varoittaa siitä, ettei ruhtinas voi pelastaa samanaikaisesti sekä omaa sieluaan että valtakuntansa. Ei ole Macchiavellin vika, että ihmiset ovat p*skiaisia.

8. Miksi afrikkalainen saa sanoa neekeri, mutta eurooppalainen ei?

Samasta syystä, miksi eurooppalainen saa sanoa mzungu, mutta afrikkalainen ei.

Nimelläkutsutun ryhmän jäsen saa itse käyttää itsestään mitä nimeä haluaa; sensijaan ulkopuolisen käyttämänä tämä nimi voi olla vihamielisyyden osoite. On sinänsä ikävää, että vanha neutraali sana, neekeri, on kompromettoitunut - erään typerän alikersantin toilauksien takia.

9. Haluammeko me ihan oikeasti maahamme afrikkalaisia?

Riippuu lukumääristä.

10. Onko ihonväri todella se syy, minkä takia pidimme muita kuin eurooppalaisia kristittyjä barbaarisina, vai voiko totuus olla jotain aivan muuta?

Voi.

11. Onko vierasgeenisten ja vieraskulttuuristen edessä pokkurointi ja heihin sopeutuminen osoitus rakkaudesta vai pikemminkin heikkoudesta?

Ruukinmatruuna vastaa, että vaivautumisesta ja itsehäpeästä. Se puolestaan on heikkoutta.

12. Kuinka ihminen, joka ei rakasta omaa kansaansa ja kulttuuriaan, voi kuvitella rakastavansa mitään muutakaan kansaa tai kulttuuria?

Ei voikaan. Kristinuskon puolella tuo tunnetaan rakkauden kaksoiskäskyn nimellä. Ihminen, joka vihaa itseään, vihaa pääsääntöisesti myös toisiakin.

13. Miksi on väärin rakastaa omaa kansaansa ja kulttuuriaan, jos on eurooppalainen kristitty, mutta oikein, jos ei ole kumpaakaan?

Koska eurooppalaiset kristityt ovat liian heikkoja pitämään puoliaan.

14. Miksi kansamme eliitti asettuu kaikkea sitä vastaan, mille yhteiskuntamme on rakennettu, ja puolustaa kaikkea sille vierasta?

Koska he ovat täysin vihjeettömiä. Hanlonin partaveitsen mukaan mitään sellaista, mikä voidaan selittää typeryydellä, ei tulisi pitää ilkeytenä.

15. Onko kyvyttömyys vastata näihin kysymyksiin osoitus dogmaattisesta uskomusjärjestelmästä, joka ei kestä rehellisyyttä?

Voi olla, mutta moniin kysymyksiin ei ole yhtä oikeaa vastausta.

16. Jos vastaukset ovat itsestäänselviä, minkä takia kukaan ei ole valmis antamaan niitä, vaan jää kritisoimaan kysymyksiä?

Ne eivät ole itsestäänselviä, mutta usein vastaukset niihin ovat poliittisesti epäkorrekteja.

Tuplis kirjoitti...

1. Onko sekularisaatio oikeasti hyvä asia?

Siinä mielessä kyllä, että kirkon ja valtion erottaminen toisistaan on hyvä asia. Uskonnolla ei tule olla laillista tuomiovaltaa, vaan ainoastaan moraalinen. Siinä mielessä puolestaan heitettiin lapsi pesuveden mukana, että sekularisaatio tappoi myös moraalisen tuomiovallan ja sitä myötä arvot, joille sivilisaatio rakentui.

2. Oliko hyvä idea vaihtaa pyrkimys korkeimpaan hyvään alimpaan yhteiseen nimittäjään?

Ei, mutta se on ymmärrettävää. Alin yhteinen nimittäjä kun on helposti manipuloitavissa, korkein hyvä ei.

3. Onko "vapaa rakkaus" kumpaakaan?

Ei ole. Himo ei ole rakkautta kuten ei ole kaiken salliminenkaan.

4. Vaikuttaako porno sitä katsoviin ja siihen osallistuviin ihmisiin positiivisesti vai negatiivisesti?

Negatiivisesti - se tukee itsekeskeisyyttä ja tunne-elämän häiriintymistä.

5. Lisääkö vai vähentääkö pornon yleisyys kiinnostusta sen marginaaleihin?

Lisää. Joillekin pornon katsojille tunne kielletystä hedelmästä on se kiihoke, ja kun vaniljaporno ei ole enää erikoista, pitää etsiä jotain, mikä on.

6. Onko eurooppalainen kristitty kaiken pahan alku ja juuri?

Päinvastoin. Tarkoitan näissä kysymyksissä eurooppalaisuutta geneettisessä merkityksessä.

7. Oliko Macchiavelli väärinymmärretty nero vai oikein ymmärretty hirviö?

Matalan luottamuksen yhteiskunnassa ensimmäinen, korkean luottamuksen yhteiskunnassa jälkimmäinen.

8. Miksi afrikkalainen saa sanoa neekeri, mutta eurooppalainen ei?

Siksi, että eurooppalainen ei ole kenenkään palvonnan kohde.

9. Haluammeko me ihan oikeasti maahamme afrikkalaisia?

Emme halua, yksinkertaisesti siksi, ettei meillä ole mitään syytä haluta.

10. Onko ihonväri todella se syy, minkä takia pidimme muita kuin eurooppalaisia kristittyjä barbaarisina, vai voiko totuus olla jotain aivan muuta?

Olen melko lailla varma, että kyseessä oli pikemminkin barbaarinen käyttäytyminen.

11. Onko vierasgeenisten ja vieraskulttuuristen edessä pokkurointi ja heihin sopeutuminen osoitus rakkaudesta vai pikemminkin heikkoudesta?

Heikkoudesta. Rakkaus ihmistä kohtaan ei voi koskaan tarkoittaa yksisilmäistä, kritiikitöntä palvontaa.

12. Kuinka ihminen, joka ei rakasta omaa kansaansa ja kulttuuriaan, voi kuvitella rakastavansa mitään muutakaan kansaa tai kulttuuria?

Valehtelemalla itselleen ja muille. Ks. ed. vastaus.

13. Miksi on väärin rakastaa omaa kansaansa ja kulttuuriaan, jos on eurooppalainen kristitty, mutta oikein, jos ei ole kumpaakaan?

Koska maailma uskoo pahuuden tarkoittavan eurooppalaista kristittyä.

14. Miksi kansamme eliitti asettuu kaikkea sitä vastaan, mille yhteiskuntamme on rakennettu, ja puolustaa kaikkea sille vierasta?

Viime kädessä siksi, että se vihaa kaikkea eurooppalaista ja kristittyä.

15. Onko kyvyttömyys vastata näihin kysymyksiin osoitus dogmaattisesta uskomusjärjestelmästä, joka ei kestä rehellisyyttä?

Varmasti.

16. Jos vastaukset ovat itsestäänselviä, minkä takia kukaan ei ole valmis antamaan niitä, vaan jää kritisoimaan kysymyksiä?

Siksi, että oma maailmankuva ei kestä rehellisyyttä.

Arawn kirjoitti...

Tuplis: "Negatiivisesti - se tukee itsekeskeisyyttä ja tunne-elämän häiriintymistä."

Miten? (Siis pornosta puhuttaessa)

"Siksi, että eurooppalainen ei ole kenenkään palvonnan kohde."

Tämä on minusta jotenkin... älytön. Tuohan nyt on todella laaja juttu, että sisäryhmä voi keskenään kutsua toisiaan nimillä, joita se ei ulkoryhmäläisiltä suvaitse. Pekko ja Reko voivat kutsua toisiaan mulkuiksi, mutta jos baarissa joku tuntematon tulee kutsumaan heitä mulkuiksi niin riitahan siitä syntyy.

Ehkä Pekko ja Reko ovat sitten palvonnan kohteita, tiedä häntä. :P

Tiedemies kirjoitti...

Tässä kysymyksessä on minusta vähän outo sävy:
Onko vierasgeenisten ja vieraskulttuuristen edessä pokkurointi ja heihin sopeutuminen osoitus rakkaudesta vai pikemminkin heikkoudesta?

En ihan ymmärrä, mihin vedät rajan "geenien ja kulttuurien" edessä pokkuroinnille. Se, että geeni on vieras, ei tee siitä huonoa, vaan monessa suhteessa päinvastoin. On ihan hyvä syy sille, että meillä karsastetaan lähisukulaisten - ja jopa vähän kaukaisempienkin - kanssa pariutumista. "Vieraat" geenit ovat usein ihan toivottavia kumppaneita omille geeneille.

Jokaisella omalla geenillä on 50/50 mahdollisuus päätyä lapselle, tämä todennäköisyys on riippumaton siitä, mitä geenejä sillä partnerilla on. Toki, jos sillä on samoja geenejä, niin todennäköisyys kasvaa niiden geenien osalta, mutta samalla kasvaa todennäköisyys, että jokin väärin toimiva tai mutatoitunut geeni saa kaverikseen saman tai liian samanlaisen niin, että seuraus on vähemmän elinvoimainen ja heikommin lisääntymiskykyinen fenotyyppi.

Toisaalta edustamasi xenofobia on ihan samaan tapaan yksi adaptaatio, koska jokin toimiva geeni tai geeniklusteri, joka tuottaa xenofobiaa, voi menestyä hyvin esimerkiksi siksi, että jokin eriytymä perimässä on jo synnyttänyt uuden alalajin.

Rasismi sanan jossakin hämärässä mielessä voi perustua siihen, että poikkeava ulkonäkö herättää inhoa. Sitä, onko tästä kyse, voi mitata itsestään yksinkertaisesti katsomalla, ovatko toisennäköiset vastakkaisen sukupuolen edustajat omasta mielestä hyvännäköisiä.

Jos esimerkiksi nämä vähän tummemmat R&B-laulajat ja näyttelijät ovat mielestäsi pääsääntöisesti rumia, niin varmaan kyse on perinnöllisestä taipumuksesta. Minusta esimerkiksi eivät ole, oikeastaan päinvastoin.

Rehellisyyden nimissä kannattaa vähän miettiä, onko sittenkin kuitenkin kyse siitä vanhasta pelosta, että "ne tulee ja vie meidän naiset"?

Tuplis kirjoitti...

En ihan ymmärrä, mihin vedät rajan "geenien ja kulttuurien" edessä pokkuroinnille.

Siihen, että jo silkka preferenssi omaksi syystä tai toisesta koettua ja tuttua kohtaan tulkitaan poikkeuksetta vihaksi, kuten kommentissasi teet.

Juho kirjoitti...

Siinä mielessä puolestaan heitettiin lapsi pesuveden mukana, että sekularisaatio tappoi myös moraalisen tuomiovallan ja sitä myötä arvot, joille sivilisaatio rakentui.

Ainakin omien kokemusteni mukaan uskovilla ja ateisteilla on perusarvot suht samanlaiset. Suurin osa valtauskontojen arvoistahan on ihan fiksuja myös ateistisessa (humanistisessa) maailmankuvassa.

Tuplis kirjoitti...

Ainakin omien kokemusteni mukaan uskovilla ja ateisteilla on perusarvot suht samanlaiset. Suurin osa valtauskontojen arvoistahan on ihan fiksuja myös ateistisessa (humanistisessa) maailmankuvassa.

Riippuu aika paljon uskonnosta, mutta jos puhutaan kristinuskosta, niin kyllä materialistiset arvot ovat jyränneet ensin mainitut varsin perusteellisesti alleen. Hyväntekeväisyyttä, anteliaisuutta ja uhrautuvaisuutta arvostetaan teoriassa, mutta pidetään käytännössä vähäpäisen toimintatapana tai vaihtoehtoisesti moraalisen ylemmyytensä alleviivaamisena.

Tiedemies kirjoitti...

Yllä nimenomaan esitin toisenkin selitysmallin "vihan" sijaan. Ihmisellä voi olla preferenssi, eikä se tarkoita, että jonkin asian preferoiminen on vihaa.

Esimerkiksi jos syön mieluummin suklaata kuin salmiakkia, en silti "vihaa" salmiakkia.

"Vieraita" voidaan karsastaa tämäntyyppisestä preferenssistä käsin tai kyse voi olla jonkinlaisesta eturyhmäpolitiikasta l. kartellista. Yllä mainitsemani "ne vie meidän naiset"- meemi on esimerkki eturyhmäpolitiikasta.

Mielestäni kysymykseni pokkuroinnin rajoista oli ihan asiallinen. Siis onko pokkurointia kaikki henkilökohtainen kieltäytyminen eturyhmäpolitiikasta tms. "rotukartellista", vai tarvitaanko jotain muuta?

Mielestäni kysymyksesi sisältää implisiittisesti vihjauksen siitä, että esimerkiksi pariutuminen "vierasgeenisten" kanssa on heikkoutta. Yllä pyrin kyseenalaistamaan tällaisen käsityksen.

Tuplis kirjoitti...

Yllä nimenomaan esitin toisenkin selitysmallin "vihan" sijaan. Ihmisellä voi olla preferenssi, eikä se tarkoita, että jonkin asian preferoiminen on vihaa.

Miksi sitten olet niin kyvytön ymmärtämään, että minun ja valtaosan muistakin preferenssi on mikä on eikä se tarkoita vihaa kaikkia muita kohtaan? Jos jälkimmäistä ilmenee, se johtuu muista syistä.

Siis onko pokkurointia kaikki henkilökohtainen kieltäytyminen eturyhmäpolitiikasta tms. "rotukartellista", vai tarvitaanko jotain muuta?

Pokkurointia ei ole eturyhmäpolitiikasta kieltäytyminen vaan vierasväestön eturyhmäpolitiikan tukeminen oman väestön kustannuksella. Preferensseissä on sellainen ikävä juttu, että jos ne politisoidaan, niitä paisutellaan ja ne muuttuvat perusteeksi synnyttää taas lisää valtaa käyttäviä tahoja, jotka eivät voi saada toimillaan aikaan mitään hyvää.

Tiedemies kirjoitti...

Miksi sitten olet niin kyvytön ymmärtämään, että minun ja valtaosan muistakin preferenssi on mikä on eikä se tarkoita vihaa kaikkia muita kohtaan?

Kyse ei ole siitä, etten kykenisi ymmärtämään. En vain usko tähän preferenssiin, so. epäilen, että jos stereotypia maahanmuutosta olisi se, että tänne virtaa lähinnä naisia kolmannesta maailmasta etsimään miestä, niin maahanmuuttokriittisyys olisi feministien ominta aluetta.

Tuplis kirjoitti...

Tiedemies, asenteesi ei ole rakentava.

Uskosi halveksuntasi oikeellisuuteen taitaa olla siinä määrin vahva, että kommunikaatio on mahdotonta.

Tiedemies kirjoitti...

Minä esitin mielestäni aivan validin asetelman, johon kieltäydyit kuitenkin vastaamasta. Minä en esittänyt mitään halveksuntaa.

Minä vain uskon, että kritiikki on enemmän eturyhmäpolitiikan kaltaista kuin minkään suoranaisten preferenssien ilmentymää. Yksilötasolla on tietysti ihmisiä, joilla on mainitunlaisia preferenssejä. Se, oletko sinä sellainen vai et, ei kuulu asiaan. Sinä kuitenkin väitit, että suurin osa muista omaa saman preferenssin. Tähän en usko.

Tuplis kirjoitti...

Pahoitteluni, minulla on herkkä hipiä.

Heitit spekulaation, jonka realistisuutta voin vain arvailla. Mitä preferenssiin tulee, se ainakin täältä katsoen näyttää olevan jotain hyvinkin vahvasti sen suuntaista kuin ilmaisin. En ole myöskään havainnut preferenssin ilmenemisen vaihdellen mitenkään sukupuolen mukaan.

Minulle näyttää siltä, että "ne tulee ja vie meidän naiset" on oletus, jonka todellisuuspohja on äärimmäisen hatara.

Tiedemies kirjoitti...

Ei hätää. Ymmärrän nyt, että käyttämäni termi xenofobia voidaan tulkita niin, että sillä tarkoitetaan vihaa tms. Itse tarkoitin sillä vain torjuvaa suhtautumista vieraaseen vaikutukseen - tässä yhteydessä geeneihin ja kulttuuriin. Mielestäni tällainen suhde oli selvästi esitetty kysymyksessä.

Käytetään vaikka termnä nuiva, jos se sopii paremmin. Ihmiset siis suhtautuvat nuivasti vieraisiin vaikutteisiin eri asteisesti eri syistä. Ihmisillä on toki esimerkiksi luontainen taipumus suhtautua nuivasti siihen, että jonkin tulokasryhmäksi koetun ryhmän edustajien määrä äkkiä kasvaa. Tämä johtuu toki osaksi sekä todellisista että kuvitteellisista ongelmista, mutta osaksi myös puhtaasti tuosta taipumuksesta.

Taipumus on kuitenkin epätasaisesti jakautunut. Länsimaiset miehet eivät suhtaudu yleensä nuivasti siihen, että suomalainen mies hankkii vaimon ulkomailta, kun taas feministiti herkästi kritisoivat tällaista.