Pages

Oudot mies- ja naiskuvat

Tulin tässä keihäänkärkeä lukiessani ymmärtäneeksi, että länsimaissa sekä mies- että naiskuvat ovat vääristyneitä - ei vain jompikumpi.

Tyypillisten naisten mielestä tavoiteltavan miehen arkkityyppiä kuvaavat epäpyhät, demoniset miehet, esimerkiksi American Psychon Patrick Bateman, Mad Menin Don Draper tai Twilightin Edward Cullen.  Samaan aikaan tyypillisten miesten mielestä tavoiteltavan naisen arkkityyppi on enkelimäinen kiltteyden, vaatimattomuuden ja kauneuden perikuva, kuten vaikkapa saduissa ja joissain kirjoissa esiintyvät prinsessat.

Hämmentävä huomio on se, että mitä enemmän ihannoidaan sen toisen sukupuolen ideaalia arkkityyppiä, sitä enemmän sitä aletaan itse muistuttaa.  Samaan aikaan, kun miehet emaskuloituvat entistä enemmän herkiksi, kilteiksi, huomaavaisiksi ja vaatimattomiksi pikku enkeleiksi, naisista tulee kiihtyvää tahtia voimaa ja valtaa ihannoivia sieluttomia hirviöitä.

Kyseessä on jo hindulaisten tuntema asetelma: hyveellinen miesjumala Shiva ja tuhoava naisjumala Kali.  Ironista tässä on se, että hyvin harva nainen tahtoo katsella naisellisia hyveitä (miehen näkökulmasta) omaavaa miestä tai miehistä vetovoimaa (naisen näkökulmasta) uhkuvaa naista.

Kuvitelmaansa siitä, mikä on ihanteellinen kumppani, ei kannata nostaa jalustalle, koska juuri sellaiseksi ajan mittaan muuttuu.  Jalustalle nostettava kuva on silkkaa kuvainpalvontaa, eikä sellaista ihmistä (pikemminkin enkeliä tai demonia) ole eikä tule.  Yritys muuttaa itsensä tai kumppaninsa moiseksi kuvaksi on tuomittu epäonnistumaan, ja sen edellyttäminen itseltä tai toiselta on varma tapa tulla onnettomaksi ja pysyä sellaisena.

Kyvyttömyys tai haluttomuus ymmärtää tätä synnyttää katkeruutta todellisuutta kohtaan: ylpeys ja onnettomuus ovat toistensa erottamattomat kumppanit.  Todellisuudelle suuttuminen siksi, että se ei vastaa omia kuvitelmia, on narsismin tunnusmerkki numero uno.

Erityisen virulenttia (tiedostamaton) mies- ja naisjumalan palvonta, joka tekee kannattajistaan kaltaisiaan, on nimenomaan ateisteiksi itseään kutsuvien joukossa.

Kun palvontansa kohteen rakentaa itse, periaatteella "minä haluan", on lopputuloksena varma tragedia.

1 kommenttia:

Juho kirjoitti...

Olen itsekin hieman vilkuillut Spearheadia ja Roissyä, ja on hyvä muistaa että ne ovat jenkkinäkökulmasta kirjoitettuja. Roissy kommentoi itsekin jossain jutussa suomalaisia naisia ja iskemiskulttuuria kovin erilaisiksi.

Ehkä niistä jotain yleisempääkin sanomaa voi löytää länsimaisten asenteiden kehityksestä. Täytyy vain muistaa aina kysyä pitääkö jokin piilo-oletus paikkansa Suomessa.

Tuo mainitsemasi mies- ja naiskuvien vääristyminen on kiinnostava juttu. Onneksi tulemme jälkijunassa Jenkkilään nähden, tapahtumia on kiinnostava seurata täältä kauempaa.