Pages

Vallasta, pahuudesta ja hulluudesta

Tulin taannoin tajunneeksi sellaisen asian, että kaikilla maailman ihmisillä on joitain täysin älyttömiä käsityksiä asioista. Esimerkiksi yhden mielestä toisen täytyy olla vähintäänkin puolihullu kun tämä uskoo Jumalaan, ja tämä taas pitää ensimmäistä korkeintaan puolimielisenä, koska tämä uskoo ilmastonmuutokseen ja humanismiin. Se, mikä näiltä molemmilta tuppaa jäämään huomiotta, on se tosiasia, että jos he lakkaavat pitämästä toisiaan kaheleina - tai sitten tajuavat olevansa itse tavalla tai toisella kaheleita - he tulevat kohtalaisen mukavasti toimeen keskenään.

Siinä vaiheessa ei tule tikusta asiaa, vaan hyväksytään se, että maailmaa ei katsella samojen lasien läpi, mutta silti pelataan samoilla säännöillä saman yhteisön jäseninä. Toinen löytää elämälleen sisältöä jätteidensä lajittelusta ja toinen taas lukee ruokarukouksen. Molemmat tekevät parhaansa ollakseen hyviä ihmisiä.

Siinä vaiheessa kun toinen keksii ruveta vaatimaan toiselta sitä, että tämän täytyy lähteä mukaan hänen älyttömyyteensä, hän ottaa askeleen puolihulluudesta kohti täyttä. Siinä vaiheessa ihmisestä älyttömyyksineen tulee vaarallinen. Kun ihminen janoaa valtaa toisen yli, hänestä tulee paha.

Kaikkein tärkeintä oman puolihulluutensa ymmärtämisessä on se, että uskoi johonkin asiaan miten voimakkaasti hyvänsä, on paitsi mahdollista myös todennäköistä, että ihminen ei tiedä minkä asioiden suhteen hän on kaheli. Kun käytät valtaa yhden hyväksi, käytät sitä kaikkien muiden vahingoksi. Sen takia viisas on vastahankainen käyttämään valtaa ja sen takia hän käyttää sitä aiheuttaakseen mahdollisimman vähän pahaa sen sijaan, että yrittäisi tehdä mahdollisimman paljon hyvää.

Vasta sitten, kun ihminen kokee vastenmielisyyttä valtaa kohtaan, on hänelle mitään syytä sitä suoda. Jollekin taholle sitä on pakko antaa, ja sen tahon tulee ymmärtää, että valta on luonteeltaan pahaa, ja että sitä on syytä käyttää vain silloin, kun se on vaihtoehtoaan pienempi paha. Sitä ei voi käyttää hyväntekemiseen - ei, vaikka miten haluaisi.

Ihan äkkiä ei löydä ihmistä, joka on yhtä typerä ja hullu, kuin se, joka on innokas käyttämään valtaa. Kun kädessäsi on Sauronin sormus, et voi tehdä sillä hyvää.

6 kommenttia:

Juho kirjoitti...

Yhden ihmisen käsissä valta on ilman muuta vaarallista mainitsemastasi syystä, mutta yhteisö, jolla ei ole ohjaavaa tahoa, on huonompi kuin vaihtoehtonsa. Vallankäytön vaarallisuus ei yleisty ihmisestä tahoon.

Vai tarkoititko tässä tahollakin yhtä ihmistä?

Tuplis kirjoitti...

Totta kai jonkun on käytettävä valtaa, jos halutaan välttää anarkia. Ongelmana on vain se, että kun kaikki, mitä ihmiseltä löytyy, on valta, hän yrittää ratkaista kaikki näkemänsä ongelmat käyttämällä sitä, ja saa sillä aikaan valtavat määrät hankaluuksia.

Suurimpaan osaan ihmisten ongelmista vallankäyttö on huono ratkaisu. Se kelpaa vain tilanteisiin, joissa väkivaltaa tarvitaan - kaikissa muissa se joko toimii vaihtoehtojaan huonommin tai sitten vain kasvattaa ongelmaa.

Esimerkkinä jeppe, joka ei tuota mitään, vaan loisii elättinä tyttöystävänsä luona. Vallankäyttäjä huomaa ongelman ja yrittää ratkaista sen ainoalla tavalla, jolla voi soveltaa siihen valtaansa: sosialisoi jepen käytöksen hedelmät ja pistää kaikki maksamaan hänen elatustaan, jotta tyttis joutuisi maksamaan vähemmän. Tuloksena jengi keksii, että jassoo, vai sopii jepen tyylillä elää, no enköhän sitten minäkin, ja noin edelleen.

Vallankäyttö olisi syytä pitää erossa asioista, jotka eivät liity suoraan vallankäyttöön. Sitä on oikeutettua käyttää vain silloin, kun se edustaa pienempää pahaa kuin vaihtoehtonsa. Keinotekoisessa esimerkissäni pienempi paha ei ole tilanne, jossa yhden ongelmasta tehdään kaikkien ongelma ja mahdollistetaan sen eksponentiaalinen kasvu.

Jos ja kun ongelmat voidaan lokalisoida, niin kannattaa tehdä.

Juho kirjoitti...

Vallankäyttäjä huomaa ongelman ja yrittää ratkaista sen ainoalla tavalla, jolla voi soveltaa siihen valtaansa: sosialisoi jepen käytöksen hedelmät ja pistää kaikki maksamaan hänen elatustaan

Ongelmana esiumerkissäsi lienee se, että vallankäyttöä on rajattu liikaa ja siksi sitä ei voi käyttää rakentavasti. Ihmettelen kun paikoin soimaat vallankäyttöä ylipäätään, kun oikeanlainen vallankäyttö on juuri se, mikä ratkaisee ongelmia tehokkaimmin.

Mutta ehkä puhut nyt yhteiskuntamme viitekehyksessä, jossa vallankäyttöä on rajattu niin paljon, että sen käyttämättä jättäminen alkaa olla hyvä neuvo.

Jos on hylätty kaikki muut työkalut paitsi taltta, niin vuotavalle viemärille ei vain voi mitään. Antaa vuotaa vaan, paskaako sille voi taltalla tehdä. Työkalujen karsiminen oli tässä se tyhmä veto, ja nähdäkseni olisi parempi soimata sitä eikä korjaamista.

Tuplis kirjoitti...

Puhumme vähän toistemme ohi. Pointtini oli siinä, että koska kaikki ihmiset ovat tavalla tai toisella irrationaalisia, on täysin mahdollista, että he eivät tiedä käyttävänsä talttaa.

Vallankäyttö olisi tosi hieno juttu, jos sitä osaisi aina soveltaa oikeassa paikassa ja oikein. Ihminen vaan ei osaa, joten sitä vallankäyttöä olisi syytä pyrkiä välttämään.

Tiedemies kirjoitti...

Minusta tässä on taustalla jonkinlainen virheellinen oletus, jonka mukaan uskovat ja uskonnottomat tai ilmastomuutokseen eri tavoin suhtautuvat tms. eivät oikeasti tulisi keskenään toimeen.

Vallanjaosta en ole eri mieltä.

Tuplis kirjoitti...

Ne olivat vain esimerkkejä asioista, joista ihmiset tuppaavat olemaan voimakkaasti jotain mieltä eivätkä ole hirveän hyviä hyväksymään toisten eriäviä mielipiteitä. Tarkoitus ei ollut tehdä dikotomista jakoa vaan silkka esimerkki hypoteettisesta kaverista A ja toisesta kaverista B.