Pages

Persut ja tuhannen taalan paikka

Perussuomalaisilla on käsillä valinnan paikka. Päättämällä siitä, ottavatko he Jussi Halla-ahon eurovaaliehdokkaakseen, he myös päättävät suoraan puolueen tulevaisuuden.

Jos Perussuomalaiset eivät ota Jussi Halla-ahoa ehdokkaakseen, ihmiset, jotka ovat suhtautuneet heihin myönteisesti Halla-ahon esiintuomien asioiden takia, hyvin suurin joukoin hylkäävät kyseisen puolueen, riippumatta siitä, asettavatko he tilalle ehdokkaita, joilla on hyvin Halla-aholaiset näkemykset ja PerSujen jäsenprenikka. Se olisi valinta, joka osoittaa, että PS ei kykene pääsemään pikkumaisuutensa yli edistääkseen kaikkien suomalaisten yhteistä etua. Se olisi myös valinta, jolla he osoittaisivat alistuvansa mediapainostuksen alla.

Jos Perussuomalaiset ottavat Jussi Halla-ahon ehdokkaakseen, puolue saa valtavasti enemmän ääniä kuin se muuten saisi ja täten yhteiskunnallista vaikutusvaltaa ja pois prosenttipuolueen asemasta. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että Halla-ahon ja häntä äänestävien ja symppaavien näkemykset saavat puolueessa yhä enemmän painoarvoa, eivätkä nämä näkemykset välttämättä yhdy SMP:läisiin näkemyksiin oikeastaan juuri millään tavalla.

Valinnan tekemällä Perussuomalaiset demonstroi käytännössä, seisooko se usein viljelemänsä kyllä kansa tietää -sloganin takana.

Se on kuitenkin kaikille selvää, että profiloitumalla SMP:ksi Perussuomalaiset ei tule koskaan saavuttamaan merkittävää yhteiskunnallista asemaa. Sen ajamat asiat eivät ole kovinkaan suuren äänestäjäryhmän sydäntä lähellä.

Minä näen Perussuomalaisissa mahdollisuuden vaikuttaa suomalaiseen politiikkaan konkreettisesti ja ajaa Suomen ja suomalaisten etuja. Tämä kuitenkin edellyttää sen askelen ottamista, mitä Jussi Halla-ahon ottaminen ääniharavaksi tarkoittaa.

Ajat muuttuvat, puolueet samoin - jos haluavat selvitä.

2 kommenttia:

Kullervo Kalervonpoika kirjoitti...

Olen kirjoittanut saman asian muuallekin, mutta...

PerSujen olisi syytä muistaa, että tämä kansanliike ei noudata Ranskan vallankumouksen oikeisto-vasemmistojakoa, eikä ole muutenkaan sidoksissa nykyiseen poliittiseen kulttuuriin.

Muutokset alkavat aina jostain ja tässä tilanteessa ne ovat alkaneet arvojen puolustuksesta - eivät vallankumouksesta.

Ilkka Partanen kirjoitti...

Terve.

Tuossa Halla-ahon ehdokkuudessa on tosin sellainen mutta, ettei ainakaan minulle ole täysin kirkastunut onko hän miten kiinnostunut ehdokkuudesta tai pitääkö hän toivottavana mahdollista läpimenoa. Nimittäin Halla-aho ei kirjoitustensa perusteella vaikuta hirveästi arvostavan Euroopan Unionia, eikä pidä MEP:in asemaa kovinkaan keskeisenä vaikutuskanavana, ainakaan hänen edustamalleen linjalle.

Onhan nimittäin niin, että hallitsemattoman ja ideologialtaan jopa rasistisia piirteitä sisältävän politiikan (väriä katukuvaan, eksoottista värinää kaduille, ym. maahanmuuttajia viihdemannekiineiksi typistävät käsitykset) pahimmat seuraukset ovat jo osa suurinta osaa vanhoista EU-maista, eikä EU:lta ole minkäänlaisia velvoitteita Suomelle joita Astrid Thors vain valtiollisten sanktioiden pelossa joutuisi laittamaan käytäntöön. Ratkaisu on ihan omien päättäjiemme käsissä, ovathan kyseiset maat jo kiristäneet politiikkaansa. Uskon siinä mielessä enemmänkin siihen, että Halla-aho pysynee kotimaan politiikassa, vaikkakin tieto "mahdollisesta" ehdokkuudesta aiheuttikin mm. Hesarin toimittajille melkoisen paskahalvauksen.