Pages

Hallinnollisia muutoksia

Meinasin kirjoittaa jälleen yhden kiroiluntäyteisen tekstin "rajat auki"-ulkomaalaislain läpimenoa juhlistaakseni, mutta sitten tulin ajatelleeksi, että voisi olla rakentavampaa tarkastella millä keinoin tällä hetkellä kestämätöntä politiikkaa voitaisiin nostaa kestävämmälle pohjalle.

Tässä muutamia mieleen tulleita asioita ilman kummempaa saatesanahelinää:

- Tulkkipalvelujen kunnallinen/valtiollinen tarjoilu ulkomaalaisille lopetettava. Hoitakoon ko. maan lähetystö tmv tarpeelliseksi katsoessaan kansalaiselleen tulkin tai auttakoon kaveri, joka osaa kieltä.

- Kielen opiskelua tuettava (myös itsenäisesti, ei vain kursseina). Halvin ja mielestäni fiksuin tapa olisi laittaa ilmaiseksi p2p-jakeluun kattava kielenopiskelupaketti, jollaisen kuka hyvänsä voi halutessaan itselleen käryttää kiekolle jos tahtoo.

- Kansalaisuuden myöntämisen edellytyksenä maassa syntyminen tai vähintään viiden vuoden työkokemus maassa ja hyvä kielitaito. Perhesiteet tmv. eivät ole syy poiketa säännöstä.

- Tilanne, jossa 238:n oppilaan ja 24:n opettajan koulussa opetetaan 22:a äidinkieltä, on täysin mahdoton ylläpitää julkisella rahalla. Äidinkielen opetukset tulisi tarjota kunnallisilla kouluilla ainoastaan kotimaisilla (näissäkin tapauksissa tullee tehokkaammaksi pitää erikseen suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja), yksityiset opinahjot taaplatkoon tyylillään.

- Tukijärjestelmien yhdistäminen toisilleen sokeiden sossun ja Kelan sijaan, hommaa organisoimaan tulosorientoituneita kavereita ihan oikean työelämän puolelta, ei mitään suojatyöpaikkahumanisteja.

- Sosiaaliturva vastikkeelliseksi. 8 tuntia duunia (vaikka marjojen/sienien keruuta, työtä pelloilla tmv) päivittäin kaikille, jotka eivät kykene itseään ilman valtion apua elättämään. Työn suhde elantoon tulee tehdä selväksi. Kenenkään terveen työkykyisen aikuisen oikeuksiin ei kuulu vetää lonkkaa muiden rahoilla. Pääsääntöisesti valtion leipä olkoon siinä määrin ohut, ettei se rohkaise pummina pysymiseen, vaan mieluummin omaehtoiseen työllistymiseen.

- Asumistuet ymv. markkinoita vääristävät tulonsiirtojärjestelmät lakkautettava.

- Vankeinhoitolaitoksista tehtävä omavaraiset ja siinä määrin laajennetut, että niissä on varaa pitää antisosiaalista ainesta pidempäänkin.

- Kuntien rahankäyttö ja budjetointi läpinäkyväksi ja selkokieliseksi. Asukkailla on oikeus tietää, mihin heidän rahojaan käytetään.

- Eduskunta ja hallitus vastuuseen kansalle: vuosittainen äänestys kansan luottamuksesta, alle 50% äänestäneiden tuki kaataa sekä eduskunnan että hallituksen ja seuraavalle vuodelle on järjestettävä uudet vaalit. Demokraattinen yhteiskunta rakentuu alhaalta ylöspäin, ei päinvastoin. Kansan edustajilla on edustamalleen kansalle vastuu ja sama koskee hallitusta.

- Oikeusvaltioperiaate voimaan: samat säännöt kaikille maassa asuville vapaille täysivaltaisille ihmisille. Äänioikeus ei ymmärrettävistä syistä kuulu ulkomaalaisille.

- Äänioikeus ehdolliseksi myös kansalaisille.

- Kestävä ympäristöpolitiikka käyttöön.

- Valtion tuki evankelisluterilaiselle kirkolle lakkautettava. Maksakoot jäsenet jäsenmaksua sen mitä lystäävät.

Tällaisia ehdotelmia päässäni äkkiä miettimällä pyöri. Todettakoon, että kyseessä on pelkkää työstämätöntä rautalankaa nuppini sisältä, joten se on paitsi avoin keskustelulle myös muutosehdotuksille. Mieluusti kuulisin muidenkin näkemyksiä.

8 kommenttia:

Juuso kirjoitti...

Muutamia huomioita:

Kansalaisuuden myöntämisen edellytyksenä maassa syntyminen tai vähintään viiden vuoden työkokemus maassa ja hyvä kielitaito. Perhesiteet tmv. eivät ole syy poiketa säännöstä.

Voisiko kansalaisuuden antaa ulkomailla syntyneelle lapselle, jos toisella vanhemmalla (tai molemmilla) on Suomen kansalaisuus?

Eduskunta ja hallitus vastuuseen kansalle: vuosittainen äänestys kansan luottamuksesta, alle 50% äänestäneiden tuki kaataa sekä eduskunnan että hallituksen ja seuraavalle vuodelle on järjestettävä uudet vaalit. Demokraattinen yhteiskunta rakentuu alhaalta ylöspäin, ei päinvastoin. Kansan edustajilla on edustamalleen kansalle vastuu ja sama koskee hallitusta.

Ymmärrän pointin, itsekin haluaisin juuri nyt hajottaa eduskunnan ulkomaalaislain ja Lex Nokian vuoksi. Ehkä yksi vuosi on kuitenkin liian lyhyt poliittinen sykli. Uusi eduskunta ei saisi paljoakaan aikaan, jos seuraavassakin "luottamusäänestyksessä" tulisi hajottamispäätös.

Äänioikeus ehdolliseksi myös kansalaisille.

Periaatteessa vastustan, koska tässä otettaisiin demokratiasta askel kohti harvainvaltaa. Noin muutenkin näen ongelmallisena, kenellä olisi oikeus määritellä "äänestyskelpoisuuden" kriteerit. Entä jos kyseiseen instanssiin pääseekin puolueellista porukkaa, joka alkaa evätä äänioikeuksia "väärää mieltä" olevilta (esim. tänä päivänä mamukriittisiltä)?

Kami kirjoitti...

Jonkinlainen sitoutuminen olisi ehkä hyvä äänestyskelpoisuuden kriteeri. Sitoutuminen joka muodostettaisiin ja todistettaisiin jossain muussa yhteydessä. Esim asepalvelus, tai jokin siihen verrattavissa oleva. Siviilipalveluksen jos muuttaisi niin, että siinä joka tapauksessa kouluttauduttaisiin sota- tai kriisiajan varalle. Sekään ei tosin täydellisesti toimi ja kyllä siitäkin porsaanreikiä ja väärinkäyttäjiä löytyy. Luulen että äänestystulokset olisivat parempia.

Kami kirjoitti...

Hetkinen. Mitähän minä äsken horisin, sehän olisi sama tilanne kuin nyt, mutta äänioikeutta ei olisi naisilla eikä totaalikieltäytyjillä. :P.

Kami kirjoitti...

Eikä voi sanoa että äänestystulokset olisivat "parempia". Äänestystulokset olisivat "todellisempia". Äänestäjistä suurempi prosentti olisi ihmisiä joita asia ylipäätään kiinnostaa ja sellaiset, joiden suurin unelma on olla julkkis tai jotka mieluummin äänestävät tekstiviesteillä tosi-tv sarjan voittajaa, voisivat keskittyä olennaiseen.

Tuplis kirjoitti...

Voisiko kansalaisuuden antaa ulkomailla syntyneelle lapselle, jos toisella vanhemmalla (tai molemmilla) on Suomen kansalaisuus?

En ole miettinyt tarkemmin, melkein sanoisin, että ei, mutta en ole lyönyt näkemystäni lukkoon. Olisiko sinulla mielessä jokin erityinen skenaario, joka edellyttäisi sitä?

Ymmärrän pointin, itsekin haluaisin juuri nyt hajottaa eduskunnan ulkomaalaislain ja Lex Nokian vuoksi. Ehkä yksi vuosi on kuitenkin liian lyhyt poliittinen sykli. Uusi eduskunta ei saisi paljoakaan aikaan, jos seuraavassakin "luottamusäänestyksessä" tulisi hajottamispäätös.

On totta, että eduskunta ei saisi paljoakaan aikaan, jos se hajotetaan joka vuosi. Kuitenkin sen hajottaminen tekee sen verran tanakasti hallaa kansanedustajille ja heidän tuloilleen, että heillä olisi julmetun tanakka motiivi pitää kansalaiset tyytyväisinä.

Periaatteessa vastustan, koska tässä otettaisiin demokratiasta askel kohti harvainvaltaa. Noin muutenkin näen ongelmallisena, kenellä olisi oikeus määritellä "äänestyskelpoisuuden" kriteerit.

Kokeen kysymykset voisivat olla varsin simppelisti poliittisen prosessin ja talousjärjestelmämme ymmärrystä edellyttäviä ja pari ”äänestäisitkö jotakuta tämän sukupuolen/pärstäkertoimen/ihonvärin takia” –kysymystä. Näistähän toki voisi myös keskustella. Pidän todennäköisenä, että varsin tyydyttävät ja neutraalit kriteerit olisi helppo keksiä. Kerran kokeen suoritettuaan sitä ei tarvitsisi ottaa uusiksi.

Toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi Kamin ehdottama sitoutumisen osoittaminen, esimerkiksi käymällä asepalvelus (tällöin minä en muuten saisi äänestää, siviili kun olen – tosin en olisi kauaa).

Entä jos kyseiseen instanssiin pääseekin puolueellista porukkaa, joka alkaa evätä äänioikeuksia "väärää mieltä" olevilta (esim. tänä päivänä mamukriittisiltä)?

Kerran ansaittua äänioikeutta ei voi evätä. Itse kokeen perusteella tulisi olla täysin mahdotonta arvata kenenkään äänestyskäyttäytymistä – kyseinen instanssi tarvitsisi sitä paitsi siihen touhuun valtavasti resursseja, enkä minä näe miksi sille niitä suotaisi.

Vesa Linja-aho kirjoitti...

Halvin ja mielestäni fiksuin tapa olisi laittaa ilmaiseksi p2p-jakeluun kattava kielenopiskelupaketti, jollaisen kuka hyvänsä voi halutessaan itselleen käryttää kiekolle jos tahtoo.

IMO kaikki verovaroilla tuotettu materiaali voisi olla vapaasti jaossa netissä (esim. yliopiston oppimateriaalit, jos tehty työajalla).

Anonyymi kirjoitti...

"En ole miettinyt tarkemmin, melkein sanoisin, että ei, mutta en ole lyönyt näkemystäni lukkoon. Olisiko sinulla mielessä jokin erityinen skenaario, joka edellyttäisi sitä?"

Itselleni tulee mieleen tapaus, jossa suomalainen henkilö Y työskentelee ekspatriaattina suomalaisessa yhtiössä X maassa Z ja saa perheenlisäystä mukana olevan puolisonsa kanssa. En usko tällaisen olevan mikään erityisen harvinainen keissi nykypäivänä.

Anonyymi kirjoitti...

Äänioikeuden rajoittaminen rajoittaisi myös niitä hyviä puolia jotka demokratialla on, eli sitä yleistä sopusointua aiheuttavaa efektiä jonka tuo tunne siitä että asioista on päätetty yhdessä. Sen mitä "äänestyskoe" toisi tullessaan pitäisi periaatteessa olla sisäänrakennettu edustuksellisen demokratian käsitteeseen (eli kansanedustajien pitäisi olla pätevimpiä ja tietävimpiä kansalaisia jotka sitten tekevät mitä kansa tahtoo mahdollisimman fiksusti). Se että näin ei selvästikään ole käynyt vaan puolueet tekevät mitä puolueita huvittaa ja ovat epäpätevien kansoittamia on merkki siitä että vaalirakenteessa itsessään on jotain mätää.

Itse lähtisin liikkeelle siitä, että kaikille äänestyspaikoille listattaisiin (esim. webbipalvelun muodossa) jokaisen ehdokkaan edelliset vaalilupaukset yhdistettynä yhteenvetoon tämän tosiasiallisista toimista virassaan. Erot lupausten ja tekojen välillä korostettaisiin ja ehdokkaille voitaisiin laskea myös matemaattinen luotettavuusindeksi.