Pages

Kysymys maailmanparantajille

"Missä on sinun moraalisi, sinun joka autat velaksi, velaksi jonka lapsemme maksavat, niin, missä on sinun moraalisi?"

- nimimerkki hiljainen tukija Jussi Halla-ahon vieraskirjassa


Niinpä. Kulutatte rahaa, jota meillä ei ole. Heitätte lastenne tulevaisuutta kaivoon kaksin käsin.

12 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Tuossa on kaikessa yksinkertaisuudessaan paras mahdollinen moraalinen vastaväite itseään suvaitsevaisina pitäviä vastaan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Joo, eipä tuohon ole lisättävää. Kuin ehkä se, että jälkipolvet sanoittavat "Maksamme Velkaa"-kappaleen uuteen uskoon.

Juho kirjoitti...

"Moraalini on Hyvissä Teoissa. Kovin ovat ne Hyviä, vaikka lapseni tulevat niistä kärsimään. Rakastan silti lapsiani ja luotan heihin, ja kovasti pidän siitä, kuinka Hyvältä kuulostankaan näin sanoessani. Oi, niin Hyviä ovat Tekoni, ettei minulla ei ole yhtään vihamiestä ja kaikki minua Hyvänä pitävät. Se on minulle tärkein asia maailmassa. Niin, siellä on moraliinini."
- maailmanparantaja

Tiedemies kirjoitti...

Kuka tätä rahaa kuluttaa ja mihin sitä heitetään?

Näissä jutuissa on rakennettuna aika mittava vihollinen, joka tekee paljon kaikenlaista pahaa:
* Täyttää maan vääränlaisilla maahanmuuttajilla
* Kuluttaa rahaa johonkin väärään
* Ottaa velkaa turhan takia
* Pitää itseään suvaitsevaisena
* On osa "eliittiä" tai ainakin samastuu sellaiseen

Mutta kuka tarkalleen tekee mitä? Tämän retoriikan ja vitutuksen lietsonnan takaa on vaikeaa löytää mitään todellista kritiikin kohdetta, mitään sellaista minkä voisi korjata niin, ettei enää täytyisi haukkua.

Vasaran jutuissa on sentään ollut pointtia, koska hän on osoittanut suoraan niitä asioita, joita tehdään väärin ja isossa osassa niistä voi olla samaa mieltä, ainakin osittain.

tottakai siis ihmisillä on oikeus myös ihan vaan toitottaa harmistustaan, eikä siinä ole mitään pahaa. Ja jos tämä on tarkoituksena tässä kirjoituksessa, niin ymmärrän toki tällaisen tarkemmin täsmentämättömän harmin.

Jos tässä viitataan ylimitoitettuihin elvytystoimiin, niin ymmärrän tavallaan harmistuksen. Jos taas johonkin non-issueen, kuten vaikka kehitysyhteistyömäärärahat, niin kyse on pelkästä, sanoisin "populismista", mutta se ei ole oikea sana silloin kun kyse on sen kysyntä- eikä tarjontapuolesta.

Tuplis kirjoitti...

Mutta kuka tarkalleen tekee mitä?

Esmes vuonna 2008 valtiomme otti lainaa "budjetin paikkaamiseen" kaksi miljardia euroa. Tästä toinen miljardi meni käytännössä kokonaan kehitysapuun.

Kelaa, oikeasti. Miljardi. Tekee 200 euroa per suomalainen. Velkaa. Rahaa kehitysavun pohjattomaan kaivoon.

Millä oikeudella?

Tiedemies kirjoitti...

Kehitysavun problematiikka on tietysti asia erikseen. Valtion budjetissa ei ole korvamerkkejä, joten vaikka kehitysapu onkin miljardin, ei sitä velkaa tehty kehitysapua varten.

Muuten voitaisiin ihan hyvin väittää, että se pari miljardia euroa otettiin kokonaan puolustusmenoihin.

Kehitysapuun meni miljardi, kun katsotaan päältä, mutta kehitysavusta aika pieni osa menee mihinkään diktaattorien panssarivaunuihin tms, vaan tosiasiassa ne ovat pitkälti suomalaisen aluepolitiikan jatke. Viimeaikaisia tilastoja minulla ei ole, joten asiat ovat voineet muuttua, mutta 90-luvulla hommaa hoidettiin ainakin niin, että kehitysapurahasta n. 90 prosenttia piti palata kotimaahan, eli paikan päälle vietiin lähinnä tavaraa.

Ei se siitä sen fiksumpaa tai helpommin nieltävää (ainakaan minulle) tee, mutta tässä suhteessa se ei eroa mitenkään muusta "elvytyksestä".

Kun kysyt millä oikeudella, niin siihen osaa vastata, mutta valtio tekee sen mitä se tekee ja vaaleissa saa äänestää toisin. Demokratiassa on kaikenlaisia ikäviä puolia, mutta sen oikeutus on se mikä se on.

Tuplis kirjoitti...

Korvamerkkejä tai ei, ilman kehitysapua eli rahan kaivoon heittämistä velkaa olisi tarvittu miljardi vähemmän.

Ja kyllä, vaaleissa saa äänestää toisin. Juuri siksi minä lietson.

Tiedemies kirjoitti...

Kehitysavusta voidaan olla montaa mieltä. Suomen kehitysapumäärärahat ovat länsimaiden mittapuussa aika alhaiset, joten sillä tavalla tarkasteltuna kyse ei ole mistään erityisestä sikailusta, vaan ehkä halusta olla erottumatta joukosta liikaa.

Kehitysavulla voidaan - jos kohta track-recordi on kyllä aika huono - ainakin yrittää korjata niitä vikoja, jotka tällä hetkellä esimerkiksi aiheuttavat tätä maahanmuuttoa. En ole tosin kovin optimistinen ja koko homma pitäisi tehdä ja muotoilla jotenkin uusiksi.

Pidän itseäni maailmanparantajana, so. yritän ajatella keinoja, jotka oikeasti (ei siis vain leikisti, anekauppana tai jonkin vastaavan "symbolisen" toiminnan kautta) parantaisivat ihmisten oloja, mutta koen vieraaksi useimmat näistä "maailmanparantajiin" kohdistuneista kritiikeistä, en edes tunnista yleensä, mistä (meitä/muita) syytetään.

Minusta retorinen kikka "velka = kehitysapu" on vähän ala-arvoinen. Iso osa kehitysapurahoista on budjetoitu aikanaan niin, että ne täytyy vuosittain uusia ja koneisto menisi aika tavalla solmuun, jos rahahana pistettäisiin kerralla kiinni. Tottakai tiedän, että tämä on huono argumentti sen puolesta, mutta käytännössä valtio valitettavasti (ja kyllä se usein on minusta valitettavaa) toimii näin, eli siinä on byrokraattista jäykkyyttä.

Lainaa otettiin kait lähinnä siksi, että verotulot putoavat ja tuotanto pienenee, muttei haluta muuttaa liikaa tätä "business as usual"- mallia. On jokseenkin naivia olettaa, että heti kun joudutaan alijäämälle, alettaisiin karsia sieltä sun täältä turhiksi koetuista paikoista, kuten nyt vaikka kehitysavusta.

Maailmanparantajien - siis niiden, jotka vaativat lisää kehitysapua (itse en ole vaatinut, koska se ei näytä toimivan) - syyttäminen nyt, kun tulee taantuma, on vähän tekopyhää.

Tuplis kirjoitti...

No, oikeastaan olen kritisoinut maailmanparantelua viimeksi puolitoista vuotta sitten, että en mä tätä ihan välttämättä menisi sanomaan "syyttämiseksi nyt kun tulee taantuma".

Ja juu, kyllähän tosta byrokraattista vääntöä tulisi. Kuten tykkään nykyään usein todeta, iso laiva kääntyy hitaasti. Se ei kuitenkaan ole syy olla luovimatta sitä paremmille vesille.

Maailmanparantajia kritisoidessani kritisoin paitsi hallitusta, joka tuhlaa verovarojamme (ja ottaa lisää velkaa tuhlatakseen lisää) hyödyttömään toimintaan, myös niitä lukuisia ihmisiä (yleensä punavihreiden puolueiden äänestäjiä ja yleensä naisia), jotka ovat sitä mieltä, että meidän kuuluu maksaa tiesmistä keksityistä moraalisista velvoitteista ulkomaille siksi, että niillä joillain menee huonommin kuin meillä.

Kaikkein tehokkain tapa pitää maa, jolla menee huonosti, kyykyssä, on palkita sitä siitä, että se toimii väärin. Tismalleen sitä kehitysapu on. Nimimerkki M.E. Jussi Halla-ahon vieraskirjasta toteaa sen, mitä kehitysavun todellisuus valitettavasti on.

Kehitysmaat eivät ole mitään vastuuttomia lapsia, eivätkä ne tule koskaan pääsemään jaloilleen, jos niitä kohdellaan sellaisina.

Valtiomme budjetti ylittää käytössä olevat rahat ja kehitysapuun menee paljon rahaa. Se, että se ei ole länsimaisilla standardeilla suuri osa budjetista, ei ole myöskään mikään peruste jatkaa toimintaa. Jos muut hyppäävät kaivoon, on ihan fiksua erottua joukosta.

Tiedemies kirjoitti...

Tarkoitin yllä, että kehitysavun kritiikki on kehitysavun kritiikkiä, ja jos kehitysapu on huono, se on huono riippumatta alijäämästä. Jos se on hyvä, se on hyvä myös alijäämän kanssa.

Minä olen tavallaan sitä mieltä, että meidän kuuluu maksaa, mutta ei pelkästä moraalisesta maksamisen ilosta, vaan siksi, että on asioita, joista maksamalla nyt säästytään maksamasta myöhemmin enemmän. Ja toisaalta myös siksi, että joistain asioista olen valmis maksamaan vaikka niistä ei suoraa hyötyä sinänsä olisi.

En väitä, että kehitysavut sellaisinaan ovat niitä. Maataloustukien poistaminen voisi ollakin. Ja muutenkin kehitysmaihin kohdistuvan protektionismin ja holhoamisen purkaminen olisi todennäköisesti tehokkaampaa kuin mikään verorahojen syytäminen. Tämä ei kuitenkaan käy, koska maajussit tukkisivat jokaisen eurooppalaisen pääkaupungin kadut traktoreillaan. Syytän niitä tilanteesta enemmän kuin punaviherhörhöjä.

Kehitysmaista iso osa ei ole edes mitään oikeita maita (sanan normaalimielessä), joissa olisi toimivaa valtiota, eli siinä mielessä ne todellakin ovat kuin vastuuttomia lapsia. Tämän voidaan ajatella Elliläläisittäin johtuvan heidän kansanluonteestaan tms. tai sitten voidaan etsiä muita syitä. Ihan sama mitä ne syyt ovat, mutta ne pitäisi selvittää ja niille tehdä jotain.

Se, että jossain infra pistetään paskaksi, annetaan rapautua ja kaikki irtoava varastetaan, on normimeininkiä siellä yleensä siksi, että a) infran ylläpitoon ei ole resursseja b) ihmiset ovat niin köyhiä, että kaikki irtoava varastetaan c) ihmiset eivät luota toisiinsa joten he varastavat ennemmin kuin odottavat että joku muu kuitenkin varastaa.

Itse ajattelen fukuyamalaisittain niin, että luottamusta pitää olla ennen kuin voi syntyä vaurautta. Kannettu vesi ei pysy kaivossa muuten.

http://www.templeton.org/questions/africa/

Tuplis kirjoitti...

Minulla ei tuohon ole itse asiassa kummemmin lisättävää, allekirjoitan valtaosan pointeista ja järkeilystä.

Sitä en osta, että olisi syytä maksaa nyt ettei tarvitse maksaa myöhemmin enempää, kosken näe mitään syytä maksaa myöhemminkään. On toki mahdollista, etten näe tarpeeksi pitkälle.

Tiedemies kirjoitti...

Sitä en osta, että olisi syytä maksaa nyt ettei tarvitse maksaa myöhemmin enempää, kosken näe mitään syytä maksaa myöhemminkään. On toki mahdollista, etten näe tarpeeksi pitkälle.

Tämä nyt riippuu siitä, mitä maksamisella tarkoitetaan. Köyhyyden poistamisella on kaikenlaisia hyviä vaikutuksia. Köyhät elävät tyypillisesti kuin heinäsirkat, syövät maan kaljuksi, eivätkä muutenkaan pidä huolta ympäristöstään oikein mitenkään. Tästä ei voi syyttää heitä itseään sinänsä, koska tarpeeksi köyhissä oloissa valinnat tehdään sitä silmälläpitäen, selvitäänkö hengissä tästä päivästä vai ei.

Sellaisella elämällä on kaikenlaisia ikäviä ulkoisvaikutuksia ja on mahdollista, että ne tulevat sitten meidän maksettavaksemme myöhemmin.

Tämä ei ole edes ainoa mekanismi.