Pages

Ihmisviha pähkinänkuoressa

Misantropia on tila, johon ihminen päätyy ollessaan akateemisesti älykäs ja samaan aikaan pragmaattisesti kelvoton. He eivät mitenkään kykene ymmärtämään sitä, että tieteen ja akateemisen älykkyyden ulkopuolella on jotain. Ja koska he eivät kykene ymmärtämään sitä, he kieltävät sen olemassaolon ja vihaavat sitä. Suhtautuminen on sama kaikkeen mitä he eivät voi akateemisella älykkyydellään ymmärtää, oli kyseessä sitten ihmissuhteiden hoitaminen tai uskonto.

Nämä vihatut asiat ovatkin sitten prioriteetti numero uno ns. tappolistalla, ja akateeminen älykkyys valjastetaan etsimään loogisia aukkoja asioista, joilla ei ole mitään tekemistä logiikan kanssa. Tätä sitten ihmetellään eikä ikinä ymmärretä lopettaa oman nupin hakkaamista samaan kiveen. Loput ajasta meneekin sitten sen ihmettelemiseen, miksi muut eivät ymmärrä ihailla heidän säkenöivää älyään ja antaa heille siitä tunnustusta, jonka he uskovat kivenkovaa itselleen kuuluvan.

Jokaiselle pikku misantroopille tekisi pahuksen hyvää ymmärtää, että inhimillisten tarpeiden tyydyttäminen ei edellytä akateemista älykkyyttä, minkä lisäksi akateemisen älykkyyden omaaminen ei tarkoita sitä, etteikö inhimillisiä tarpeita olisi.

Vihaamisessa on sellainen paska puoli, että se poislukee mahdollisuuden oppia ja ymmärtää.

8 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Osuva kirjoitus valitettavan tutusta ilmiöstä.

Chi kirjoitti...

Hyvä kirjoitus tää. Huomaa, että oot miettinyt tota paljon...

Jukka kirjoitti...

Hyvyyskin on pahimmille näistä ihmisistä täysin teoreettista.

Jos moraalin taju puuttuu, moraali on vain joukko säätöjä r1,...,rn, joitten ainoa merkitys on, että niitten rikkojia voi henkilökohtaisen koston motiivista ilmiantaa poliisille. Toinen etu moraalisäännöistä on että voi narsistisesti teeskennellä moraalista suuttumusta sääntöjen rikkojia kohtaan.

Ja voi loistaa auringon lailla omassa lähiympäristössä.

Eräille narsistisille auringoille elämä on muitten ihmisten rienaamista. Syyksi kelpaa milloin se että henkilö on muka poliittisesti taantumuksellinen, tai hän ei ymmärrä mitään luonnontieteen metodologiasta, tai hän on rasisti yms. yms.

Inhottu inhoaja kirjoitti...

Suurin osa on akateemisesti kelvotonta mutta pragmaattisesti niin taitavaa sakkia, että he vievät opiskelupaikat meiltä "pragmaattisesti kelvottomilta" älyköiltä.

En kiellä tuota "suurta tuntematonta" akateemisen maailman ulkopuolella. Enkä vihaa ihmisiä vain siksi, että sellainen on olemassa, vaan siksi, että juuri kokemattomuuteni siihen liittyvissä asioissa on kaiken kiusaamisen motiivina, ennen kuin lahjakkuuttani edes huomataan!

Huomaan kyllä liiankin hyvin nuo "inhimilliset" (eläimelliset) signaalit, jotka jotenkin jännästi saattaa muita yhteen. Minä en vain ole oppinut niitä käyttämään, enkä tule oppimaankaan, koska ihmisten suhtautuminen siinä apua tarvitsevia kohtaan on kuin saisi potkun munille! On koettu, että hiustyyli on väärä, vaatteet väärät, ulkonkö väärä, paita väärä jne.

Perusluonteeltaan ihminen on samaan aikaan liian pinnallinen ja liian monimutkainen kontrolloitavaksi. Ottaisivat vaihteeksi vastuuta siitä mitä minussa saavat aikaan. Mutta nähtävästi vaihtoehtona on joko kiusatuksi tuleminen tai täysin tyhjän päälle joutuminen.

No nyt joku tähän sanoo "miks et mee ihmisten ilmoille?" No vittu mitä mä meen sinne pöljän näköisenä sanomaan? Ja sitten ne ihmiset, jotka osaavat kunnioittaa yksilöllisyyttä ja auttaa sen pohjalta, ovat saavuttamattomissa. Mielummin otan totaalisen misantroopin kuin kiusatun nynnyn roolin. (Misantropia EI ole nynnyyttä, kun tarpeeksi monta kertaa joutunut pettymään)

Tuplis kirjoitti...

Pelon myötä omaksuttu asenne on alistumisen ja kaunan ele, enkä usko sen palkitsevan omaksujaansa millään tavoin. Misantroopille ei jää kuin ylpeytensä, mikä verhoaa sekä oman että muiden toiminnan valheeseen ja vaikeuttaa entisestään juuri sitä, mikä on vaikeaksi koettu.

Se, että määrittelee itsensä sen mukaan, tuleeko kohdelluksi nynnynä vai ei, kertoo, että luottamusta itseensä arvonsa määrittelijänä ei ole. Sitä kannattaa hankkia, koska muiden näkemyksiin asiasta ei voi luottaa kuin tapauksissa, joissa toiset todella tuntevat määrittelemänsä.

Lopuksi muistutan, että "pöljän näköinen" voi tehdä ulkonäölleen jotain, ja jo siisti ulkoasu ja anteeksipyytelemätön ryhti on hyvä alku.

En ole varma siitä vastasinko tavalla, joka juuri auttaisi, mutta ehkäpä tarjosin kuitenkin ajatuksen tai kaksi.

Anonyymi kirjoitti...

Aika kärjistetty teksti, mutta tavoitteenasi taisi ollakin keskustelun herättäminen. Et ottanut huomioon sitä, että voi vihata ihmisiä rotuna, mutta silti arvostaa yksilöitä. Monella jolla on taipumusta misantropiaan, on kuitenkin terveitä ihmissuhteita ja elämisen arvoinen elämä. Jos voisin napin painalluksella hävittää kaikki ihmiset, itseni mukaanlukien, en jäisi miettimään. Mutta koska koskaan en tule saamaan moista tilaisuutta, pyrin luomaan elämälleni merkityksen, pidän huolta läheisistäni ja kerään hyvää karmaa. Ihmisten tulee ymmärtää, että tällä pallolla kuuluu olla muitakin lajeja, kaikki yhtä arvokkaita kuin me. Meidän tulee alkaa säännöstelemään syntyvyyttä ja kunnioittamaan muita eläinlajeja. Jos pitäisi valita, pelastaisinko ihmislapsen vai eläimenpoikasen, valitsisin ennen muuta eläimen koska ihmisiä on kuitenkin 7 miljardia. Itse olen kuitenkin mielestäni kaikista arvottomin ja turhin ihminen.

Tupla-J kirjoitti...

Tuota noin.

En oikein ymmärrä pyrkimystä johonkin "globaalisti sopivaan väestömäärään". Etenkään, kun otetaan huomioon liikakansoitus ongelmana, joka on aina paikallinen: esimerkiksi suomalaiset lisääntyvät liian vähän - jos jotain säännöstelyä tarvittaisiin, sen pitäisi mennä toiseen suuntaan.

Toinen juttu, mitä ihmettelen, on, että miksi ihmeessä haluaisit tuhota ihmiset?

Kolmas kommentistasi oudosti silmään pistänyt asia on, että jos pidät itseäsi todella arvottomimpana ihmisenä, minkä takia katsot kykeneväsi arvioimaan järkevästi sitä, miten oikeutettua toisten elämä on? Jotenkin se, että pitää itseään suurimpana minään, olkoon sitten suurimpana roskanakin, kuulostaa kummalliselta ylpeilyltä, mihin viittaisi sekin, että todella vaikutat tekstisi perusteella halveksuvan muita ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti...

Yritin ymmärtää mitä tässä myydään. Ihmisethän aina puhuvat itsestään ja myyvät jotain. Ihmiset ovat hyvin vihattavia lukemattomin tavoin. Ilmeisesti tässä myydään ammattikoulutusta ja uskontoa. Misantropia eli viha ihmislajia kohtaan on harvinaista. Se että joskus vihaa jotain taulapäätä on ihan eri asia. Ei siihen mitään akateemista koulutusta tarvita eikä edes logiikkaa, jotta vihaisi ihmiskuntaa ja toivoisi sen välitöntä poistumista. Akateemiset vain saavat äänensä selkeämmin esille ja voivat jopa kirjoittaa ihmisvihaisia kirjoja ilman että joutuisivat poliisille tunnelmavalaistuksen kera kuulusteltavaksi. Sellainen on ihmiskunta, läpipaska ja kaikki ovat pelkureita. Minä vihaan sinuakin.