Pages

Kaaos, individualismi, naiseus

Tiedostaen hyvin, että meissä kaikissa on sekä miehisiä että naisellisia piirteitä, totean yleistäväni miehet yleisesti ottaen miehisemmiksi kuin naiset ja naiset naisellisemmiksi kuin miehet. Poikkeuksia löytyy, mutta siinä määrin marginaalisessa mittakaavassa, että niillä ei kirjoitukseni suhteen ole mitään merkitystä.

Toisin kuin yleisesti totena pidetään, on individualismi pikemminkin naisellinen kuin miehinen aate. Naisilla ei ole ollut kummempaa evolutiivista insentiiviä työskennellä yhdessä kilpaillessaan miesten resursseista ja huomiosta, vaan toiset naiset ovat pikemminkin olleet tässä tehtävässä heidän tiellään - hyödyllisinä vasta kun oma uros on jo valloitettu ja silloinkin näiden suhteen on oltava varuillaan, etteivät vie omaa. Siedettävimmillään sukulaisina.

Naisten yhteistyö muiden kuin perheensä kanssa on pikemminkin negatiivista kuin positiivista; kyräilyä ja selkäänpuukotusta, maineen tahraamista ja muuta destruktiivista toimintaa. Tästä feminismi on oiva esimerkki.

Miehillä sitä vastoin on ollut sekä tarpeellista että hyödyllistä muodostaa liittoutumia toisten miesten kanssa: monta miestä saa paremmat tulokset metsästyksessä, kannustavat toistensa kilpailuviettiä yltäen parempiin suorituksiin resurssien haalimisessa, sotivat toisten miesten (tai ns. yksinäisten susien) liittoja vastaan alueensa resursseista ja naisista. Mitä enemmän tarpeita miestenvälinen yhteistyö pyrkii aikaansaamaan, sitä enemmän tarvitaan sääntöjä ja lakeja, ja ennen pitkää miehinen porukka muodostaa yhteiskunnan.

Miesten yhteistyö on luonteeltaan rakentavaa, ja tähtää siihen, että asiat tapahtuvat paremmin, tehokkaammin ja sujuvammin.

Yhteiskunta palvelee sekä sen muodostavien miesten että naisten etuja, mutta sen synnyttävät ja sitä luontevimmin pyörittävät miehet. Mitä enemmän yhteiskunnan päättävissä asemissa on miehiä, sitä selkeämmät ja yleispätevämmät yhteiskunnan säännöt ovat. Mitä enemmän yhteiskunnan päättävissä asemissa on naisia, sitä pirstaloituneempi yhteiskunnasta tulee, koska naiset eivät evoluution kuluessa ole päätyneet tilanteeseen, jossa heidän tulisi ajatella välitöntä perhettään suurempia ihmisryhmiä. Ratkaisu, mikä saattaa olla hyvä yhden perheen selviytymistä ajatellen, voi hyvinkin olla katastrofi koko muulle yhteiskunnalle.

Epäjärjestys, kaaos, vitaalisuus, ovat kaikki naiseuden ilmentymiä. Miehet toimivat helpoiten ja parhaiten selkeiden sääntöjen puitteissa. Naisille säännöt ovat korkeintaan suosituksia, ja niitä seurataan jos siltä sattuu tuntumaan. Tästä syystä yhteiskunnat, joiden päättävissä elimissä on paljon naisia, ovat käyttäytymiseltään irrationaalisia ja kaoottisia, ja niiden päätökset ovat mielivaltaisia, huonosti perusteltuja ja hyödyltään usein kyseenalaisia.

Miesten ja naisten erot poliittisessa toiminnassa on helppo havaita: mies on kuin jousiampuja, joka tahtoo ampua napakympin, kun nainen taas on kuin jousiampuja, joka tahtoo vain ampua ja ampua, nauttia tekemisestään ja sen intensiteetistä ja tunnusta.

Lienee turha sanoa, että näkemykseni mukaan suomalainen yhteiskunta, politiikka ja media on luonteeltaan äärimmäisen naisellinen ja että se on virhe, joka on korjattava, niin kauan kuin vielä voimme. Kirjoittamani asiat eivät ole todennäköisesti miellyttäviä, mutta niiden totuusarvo ei riipu siitä, mitä tuntemuksia ne herättävät.

27 kommenttia:

Jukka kirjoitti...

Luulenpa että olet oikeassa. En tiedä onko asiasta varsinaista tutkimusta mutta pitääpä yrittää etsiä.

Sotimisella on aina ollut merkittävä yhteisöllisyyttä vahvistava vaikutus ja sotiminen on miesten puuhaa. Samoin metsästämisellä on ollut suuri merkitys yhteisöllisyyden kannalta ja sekin on miesten puuhaa.

Metsästäminen on tapahtunut miesPORUKASSA - samoin sotiminen. Keräily on taas yhden henkilön puuhaa.

Ryhmien välisten konfliktien vaikutuksesta yhteistyöhön syntyyn löytyy materiaalia paljonkin:

http://asabiyah.blogspot.com/2008/10/ryhmien-vlinen-konflikti-lis-yhteistyt.html

Toki lasten hoidossa naiset ovat auttaneet toisiaan - kysymys ei kuitenkaan minsuta ole yhteisöllisyydestä vaan siitä että että kaksi - korkeintaan kolme - naista muodostavat ystäväpiirin ja auttavat toisiaan vuorotellen.

Aava kirjoitti...

"Naisten yhteistyö -- on pikemminkin negatiivista kuin positiivista; kyräilyä ja selkäänpuukotusta, maineen tahraamista..."

Niin... tämän katsausartikkelin (http://findarticles.com/p/articles/mi_m2294/is_n3-4_v30/ai_15383471/pg_4?tag=artBody;col1) mukaan nuo sopisivat olemaan aggressiivisuuden ilmenemismuotoja naisilla.

Jos hahmoteltaisiin aggressiivisen käyttäytymisen osuus kokonaiskäyttäytymisestä kummallakin sukupuolella, en yhtään ihmettelisi, jos naiset osoittautuisivatkin aggressiivisemmiksi lajitovereitaan kohtaan kuin miehet.

Mutta kommunikointi lienee naisilla yleisestikin ottaen niin paljon epäsuorempaa kuin miehillä, että sen takia naisten käytöksen todellinen ilkeämielisyys jää helpommin piiloon.

"Miehet toimivat helpoiten ja parhaiten selkeiden sääntöjen puitteissa. Naisille säännöt ovat korkeintaan suosituksia, ja niitä seurataan jos siltä sattuu tuntumaan."

Hmm. Minä taas ennemmin sanoisin niin, lähinnä tosin vain omaan empiiriseen kokemukseen nojaten, että naiset kyllä noudattavat sääntöjä, mutta miehillä on parempi arvostelukyky soveltaa sääntöjä, ajatella niitä tuloskeskeisesti, jopa tarvittaessa livetä niistä, kuitenkin tarkoituksenmukaisella tavalla.

Naisten ongelma olisi siis ennemminkin se, että he noudattavat sääntöjä liian pilkun tarkkaan, niin pedantisti, että se syö jo sääntöjen olemassaolon pragmaattisuutta. Säännöthän ovat olemassa siksi, että asiat toimisivat meitä kaikkia varten. Sääntöjen ja säädösten olemassaolo ei ole mikään funktio sinällään, mutta naiset näemmä ovat taipuvaisia ajattelemaan näin.

Joskus on herännyt epäilys siitäkin, että nainen herkemmin käyttää saamaansa valtaa pitkälti siksi, että hänellä on sitä, eikä siksi, että jokin asia löytäisi ratkaisun.

Naisilla on siis ehkä puutteellisempi havainnointikyky sääntöjen toimivuuden ja siihen liittyvän vallanhallinnan arvioinnissa.

"Tästä syystä yhteiskunnat, joiden päättävissä elimissä on paljon naisia, ovat käyttäytymiseltään irrationaalisia ja kaoottisia, ja niiden päätökset ovat mielivaltaisia, huonosti perusteltuja ja hyödyltään usein kyseenalaisia."

En osaa sanoa naisjohtajien mielivaltaisuudesta. Mutta johtamisen logiikka noudattelee naisen hallinnoimana usein vähemmän ryhmän etua mitä miesjohtajan tapauksessa.

Vallanpito myös kihahtanee naisilla miehiä herkemmin hattuun. Ehkä siksi, että valtaa ei perinteisesti liitetä naiseuteen. Tämä voi saada naisen tuntemaan itsensä poikkeukselliseksi yksilöksi, kadehtituksi, lajitovereidensa keskuudessa (mikä itse asiassa sopisi myös tuohon väitteeseesi, että naiset ovat individualistisempia ja sukupuoliryhmänsä sisällä huonommin ko-operoivia kuin miehet.)

Väittäisin siis, että naiselle hänen valta-asemansa on herkemmin jonkinlaista henkilökohtaisen arvovallan näytöstä kuin todellista tilannetajua, arvostelu- ja sovelluskykyä (oman itsensä ulkopuolella) sekä taituruutta ryhmäjohtajuuteen ja laumasieluisuuteen.

Ikävä asia tässä kontekstissa on myös se, että nykymeiningillä naiseudella on sellainen imago, joka hiljentää heihin kohdistuvaa kritiikkivirtaa. Naisten kritisointi on jotenkin demonisoitu ja se on hitonmoinen sääli, kun on kyse yhteiskuntaan liittyvän vallan hallinnasta ja päätöksenteosta.

Näin ollen, jos naispuolinen valtaapitävä on ongelmanratkaisutilanteessa, sen kulku ja lopputulos etääntyvät helposti realiteeteista.

Kami kirjoitti...

"Toisin kuin yleisesti totena pidetään, on individualismi pikemminkin naisellinen kuin miehinen aate. Naisilla ei ole ollut kummempaa evolutiivista insentiiviä työskennellä yhdessä kilpaillessaan miesten resursseista ja huomiosta, vaan toiset naiset ovat pikemminkin olleet tässä tehtävässä heidän tiellään - hyödyllisinä vasta kun oma uros on jo valloitettu ja silloinkin näiden suhteen on oltava varuillaan, etteivät vie omaa. Siedettävimmillään sukulaisina."

Osin samaa mieltä. Individualismi hyödyttää enemmän naisia, mutta tarkastelisin mieluummin asiaa niin sen trendin valossa että miehet ovat siinä, kuten yleensä missä tahansa, käyrän molemmissa päissä.

"Naisten yhteistyö muiden kuin perheensä kanssa on pikemminkin negatiivista kuin positiivista; kyräilyä ja selkäänpuukotusta, maineen tahraamista ja muuta destruktiivista toimintaa. Tästä feminismi on oiva esimerkki."

Naisissaa on se ero, että mikään ei koskaan unohdu. Miehet selvittävät nokkimisjärjestyksen heti.

"Mitä enemmän tarpeita miestenvälinen yhteistyö pyrkii aikaansaamaan, sitä enemmän tarvitaan sääntöjä ja lakeja, ja ennen pitkää miehinen porukka muodostaa yhteiskunnan."

Totta. Jos tuijottaa kieltoja ja rajoja, ne koskevat enimmäkseen miehiä.

"Miesten yhteistyö on luonteeltaan rakentavaa, ja tähtää siihen, että asiat tapahtuvat paremmin, tehokkaammin ja sujuvammin."

Ei aina. Miehen ego on hirraava tekijä. Olettaen että miehet ovat egoistisempia kuin naiset.

"Yhteiskunta palvelee sekä sen muodostavien miesten että naisten etuja, mutta sen synnyttävät ja sitä luontevimmin pyörittävät miehet."


"Mitä enemmän yhteiskunnan päättävissä asemissa on miehiä, sitä selkeämmät ja yleispätevämmät yhteiskunnan säännöt ovat. Mitä enemmän yhteiskunnan päättävissä asemissa on naisia, sitä pirstaloituneempi yhteiskunnasta tulee, koska naiset eivät evoluution kuluessa ole päätyneet tilanteeseen, jossa heidän tulisi ajatella välitöntä perhettään suurempia ihmisryhmiä. Ratkaisu, mikä saattaa olla hyvä yhden perheen selviytymistä ajatellen, voi hyvinkin olla katastrofi koko muulle yhteiskunnalle."

Naiset ovat avoimempia ja vähemmän varautuneita. Mitä vähemmän ulkoista uhkaa yhteiskunnalla on, sitä enemmän johtoportaassa on naisia ja sitä turvattomampi yhteiskunta on suuntana.

"Epäjärjestys, kaaos, vitaalisuus, ovat kaikki naiseuden ilmentymiä."

Tätä en näe. En koskaan ole nähnyt niin pikkutarkkojen yksityiskohtien kanssa näpertelijöitä kuin mitä naisissa löytyy. Miehistä on vaikea löytää sellaista pikkujuttujen kanssa nyhräystä. Päivämäärät, tapahtumat yms. ovat usein miehiltä täysin hukassa. Karkeasti sanottuna. Naiset ovat hyviä omaksumaan tietoa ja hallinnoimaan sitä. Miehet tuottamaan ja hyödyntämään.

"Miehet toimivat helpoiten ja parhaiten selkeiden sääntöjen puitteissa."

"Naisille säännöt ovat korkeintaan suosituksia, ja niitä seurataan jos siltä sattuu tuntumaan."

Kyllä ja ei. Naiset tarkertuvat helpommin epäolennaisiin. Eivät todennäköisesti riko sääntöjä noudattavat niitä orjallisemmin.


"Tästä syystä yhteiskunnat, joiden päättävissä elimissä on paljon naisia, ovat käyttäytymiseltään irrationaalisia ja kaoottisia, ja niiden päätökset ovat mielivaltaisia, huonosti perusteltuja ja hyödyltään usein kyseenalaisia."

Tässä olen samaa mieltä, tai siis luulen ymmärtäväni mitä ajat takaa. Naisten tapa tehdä päätöksiä pohjautuu enemmän muotoon kuin sisältöön.

"Miesten ja naisten erot poliittisessa toiminnassa on helppo havaita: mies on kuin jousiampuja, joka tahtoo ampua napakympin, kun nainen taas on kuin jousiampuja, joka tahtoo vain ampua ja ampua, nauttia tekemisestään ja sen intensiteetistä ja tunnusta."


Syyttäisin ennemmin naisia äänestäjinä. He äänestävät vain naisia ja heidän äänestämänsä naiset ovat ihan tolloja.


"Lienee turha sanoa, että näkemykseni mukaan suomalainen yhteiskunta, politiikka ja media on luonteeltaan äärimmäisen naisellinen ja että se on virhe, joka on korjattava, niin kauan kuin vielä voimme."

Olen samaa mieltä. Siltä puuttuu enenevässä määrin itsesuojeluvaisto. Maailma on edelleen miesten, vaikka se paikka paikoin ei siltä näytäkkään. Naisten kyky ymmärtää miestä on erittäin hatara ja naiset ovat yleensä niitä jotka helpoiten menevät siihen halpaan että kaikki ajattelevat, tuntevat ja ovat kuten he.

Tuplis kirjoitti...

Hmm. Minä taas ennemmin sanoisin niin, lähinnä tosin vain omaan empiiriseen kokemukseen nojaten, että naiset kyllä noudattavat sääntöjä, mutta miehillä on parempi arvostelukyky soveltaa sääntöjä, ajatella niitä tuloskeskeisesti, jopa tarvittaessa livetä niistä, kuitenkin tarkoituksenmukaisella tavalla.

Naisten ongelma olisi siis ennemminkin se, että he noudattavat sääntöjä liian pilkun tarkkaan, niin pedantisti, että se syö jo sääntöjen olemassaolon pragmaattisuutta. Säännöthän ovat olemassa siksi, että asiat toimisivat meitä kaikkia varten. Sääntöjen ja säädösten olemassaolo ei ole mikään funktio sinällään, mutta naiset näemmä ovat taipuvaisia ajattelemaan näin.


Erittäin hyviä huomioita ja olen taipuvainen olemaan samaa mieltä.

Väittäisin siis, että naiselle hänen valta-asemansa on herkemmin jonkinlaista henkilökohtaisen arvovallan näytöstä kuin todellista tilannetajua, arvostelu- ja sovelluskykyä (oman itsensä ulkopuolella) sekä taituruutta ryhmäjohtajuuteen ja laumasieluisuuteen.

Hienosti summattu. Toivottavasti jengi ymmärtää lukea näitä kommentteja.

Tuplis kirjoitti...

Tätä en näe. En koskaan ole nähnyt niin pikkutarkkojen yksityiskohtien kanssa näpertelijöitä kuin mitä naisissa löytyy.

Tismalleen: tekemistä itseään (ja tavan mukaan myös tuloksia) tärkeämpää on intensiteetti, jolla sitä tekee. Touhussa on hurjasti elämisen ja tekemisen tuntua, mutta effortti ei tuota välttämättä yhtään mitään.

Kyllä ja ei. Naiset takertuvat helpommin epäolennaisiin. Eivät todennäköisesti riko sääntöjä noudattavat niitä orjallisemmin.

Toisin sanoen nainen tahtoo ulkoisen auktoriteetin, jolle ulkoistaa vastuu päätöksenteostaan. Sääntörikkomuksia (esimerkkinä vaikkapa Thorsin toteuttama lainvastainen mamupolitiikka) kyllä tehdään, kunhan ne, joita katsotaan ylöspäin, ovat samaa mieltä.

Jostain syystä näyttää käyvän niin, että kun naisen päästää päättämään asioista, korostuu älykkyys, ja viisaus (merkityksessä maalaisjärki ja asioiden välisten yhteyksien edes alkeellinen ymmärtäminen) puolestaan jää tarpeettomana pois.

Naisten politiikanteko muistuttaa valtavan suurelta osin uskonnollista hurmosta.

Chi kirjoitti...

No voi huhhuh. En voi muuta sanoa, kuin että johan oli täyslaidallinen hyvin kirjoitettua ja hienosti perusteltua BS:ää tämä, mutta aika pahasti metsään meni.

Suurin virhe tässä ajattelussa on liiallinen yleistys ja evoluutioon/biologiaan nojaaminen ja siihen se kaatuukin.

Ihan samalla tavalla voisi perustella karkeasti yleistäen ja biologiaan nojautuen, miksi miesjohtoinen yhteiskunta on mätä ja huonosti toimiva.

Tuplis kirjoitti...

Suurin virhe tässä ajattelussa on liiallinen yleistys ja evoluutioon/biologiaan nojaaminen ja siihen se kaatuukin.

Tarjoa parempaa infoa ja omaksun sen.

Ihan samalla tavalla voisi perustella karkeasti yleistäen ja biologiaan nojautuen, miksi miesjohtoinen yhteiskunta on mätä ja huonosti toimiva.

Mä hyvin mielelläni näkisin sellaisen yleistyksen ja pistäisin sen rinnakkain tämän omani kanssa katsoakseni kumpi kestää paremmin säätä.

Siitäkin toki voi päätellä jotain, että kaikki maailmanhistorian tuntemat minkäänlaista elinvoimaa osoittaneet yhteiskunnat ovat miesten pyörittämiä.

Matias kirjoitti...

Maailmanhistorian elinvoimaisiin yhteiskuntiin vetoamisessa ongelmana on se, että historiassa miesten suurempi fyysinen voima on näytellyt merkittävämpää roolia kuin nyky-yhteiskunnassa, jolloin suora vertaaminen nykytilaan on ongelmallista.

Jos esimerkiksi otetaan hypoteesi, että naiset olisivat jostain syystä käsittämättömän ylivoimaisia globaalissa kanssakäymisessä (paremman kielitajun ja muutenkin korkeammin kehittyneen aivojen puhekeskuksen ansiosta vaikkapa), niin historialliseen miesvaltaan vetoaminen johdattaisi tyystin metsään naisvaltaisten yhteiskuntien kukoistaessa ennennäkemättömällä tavalla miesjohtoisten kustannuksella.

Lisäksi on huomattava, että historiallisesti kaikki todella surkeat ja epäonnistuneetkin yhteiskunnat ovat tyypillisesti olleet miesjohtoisia. Aidosti naisjohtoisia (elinvoimaisia eli ei) yhteiskuntia kun ei ainakaan minulle ihan kamalasti tule mieleen. Esmes Katariina Suuren johtama Venäjä kun ei minusta kuitenkaan kelpaa naisjohtoiseksi, kun siellä kuitenkin hallinto itse isoa pomoa lukuunottamatta luultavimmin omasi peniksen. Ja tämä siis johtuu uskoakseni peniksen muassaan tuomista korkeammista purkinavauskyvyistä.

Biologisesti ihan neuraalitasolla naiset muuten hakkaavat miehet melkein jokaisella osa-alueella. Poikkeuksen tekee kolmiulotteisen, spatiaalisen hahmotuksen osaaminen. Lisäksi poikien matikkapää kehittyy tyttöjen vastaavaa nopeammin, muttei kuitenkaan aikuistasolla ole naisten vastaavaa kummempi. Tytöille tosin matikka on vaikeampaa koulun alkupuolella, jolloin sitä kohtaan kehittyy helposti antipatioita myöhäisemmäksikin säilytettäväksi.

Sen sijaan muistin, luovuuden, havainnoinnin ja kommunikaation saralla naiset ovat neurobiologisesti etulyöntiasemassa. Nyky-yhteiskunnassa vain on vielä nuo keskiaikaiset voimastruktuurit, jotka fyysinen kyvykkyys on luonut, vielä voimassa, joten naisten ylivertaisuus ei ole päässyt oikein vauhtiin vielä.

Tuplis kirjoitti...

Jos esimerkiksi otetaan hypoteesi, että naiset olisivat jostain syystä käsittämättömän ylivoimaisia globaalissa kanssakäymisessä (paremman kielitajun ja muutenkin korkeammin kehittyneen aivojen puhekeskuksen ansiosta vaikkapa), niin historialliseen miesvaltaan vetoaminen johdattaisi tyystin metsään naisvaltaisten yhteiskuntien kukoistaessa ennennäkemättömällä tavalla miesjohtoisten kustannuksella.

Tottakai. Ja jos tädillä olis munat niin se olis setä vaikka sitä historiallisista syistä sanottaiski tädiks. Länsimaat demonstroivat paraikaa mitä tapahtuu kun naiset pääsevät enenevässä määrin päättävään asemaan. Kumma kyllä, tämä korreloi hämmentävän hyvin yksiin sen kanssa kun hyvinvointivaltio alkoi rappeutua.

Lisäksi on huomattava, että historiallisesti kaikki todella surkeat ja epäonnistuneetkin yhteiskunnat ovat tyypillisesti olleet miesjohtoisia.

Kaikki historiaan jääneet yhteiskunnat ovat olleet miesjohtoisia. Ergo väite siitä, että nainen olisi jotenkin luontevampi tai pätevämpi asioista päättäjä kuin mies, ei perustu yhtään millekään. Sen sijaan miehisen auktoriteetin evolutiivinen kelpoisuus on vakio: auktoriteettia omaavat miehet ovat kelpoisempia kuin vaihtoehtonsa muiden ominaisuuksien ollessa samalla tasolla.

Biologisesti ihan neuraalitasolla naiset muuten hakkaavat miehet melkein jokaisella osa-alueella. Sen sijaan muistin, luovuuden, havainnoinnin ja kommunikaation saralla naiset ovat neurobiologisesti etulyöntiasemassa.

Dataa taakse, en minä tuollaista pelkällä mainospuheella osta.

Nyky-yhteiskunnassa vain on vielä nuo keskiaikaiset voimastruktuurit, jotka fyysinen kyvykkyys on luonut, vielä voimassa, joten naisten ylivertaisuus ei ole päässyt oikein vauhtiin vielä.

Mieleesi ei ole missään vaiheessa pälkähtänyt, että tila, joka on kehittynyt enemmän kuin vähemmän samanlaiseksi kaikissa maailman yhteiskunnissa, olisi parempi kuin vaihtoehtonsa? Evoluutio karsii kelvottomat pois.

Matias kirjoitti...

Tottakai. Ja jos tädillä olis munat niin se olis setä vaikka sitä historiallisista syistä sanottaiski tädiks. Länsimaat demonstroivat paraikaa mitä tapahtuu kun naiset pääsevät enenevässä määrin päättävään asemaan. Kumma kyllä, tämä korreloi hämmentävän hyvin yksiin sen kanssa kun hyvinvointivaltio alkoi rappeutua.

Jäätelönkulutus korreloi hukkumiskuolemien kanssa (tämä siis on totta). Korrelaatio ei kuitenkaan sinällään todista syy-seuraussuhdetta. Erityisen ratkaisevaa tämä on monimutkaisissa systeemeissä, kuten modernissa yhteiskunnassa.

Pointtini oli siis tuossa lähinnä se, että historiallisiin trendeihin vetoaminen absoluuttisena totuutena ottamatta huomioon muuttuvia olosuhteita ei välttämättä johda halutunlaiseen lopputulokseen.

Kaikki historiaan jääneet yhteiskunnat ovat olleet miesjohtoisia. Ergo väite siitä, että nainen olisi jotenkin luontevampi tai pätevämpi asioista päättäjä kuin mies, ei perustu yhtään millekään. Sen sijaan miehisen auktoriteetin evolutiivinen kelpoisuus on vakio: auktoriteettia omaavat miehet ovat kelpoisempia kuin vaihtoehtonsa muiden ominaisuuksien ollessa samalla tasolla.

Historiallisesti fyysinen kyvykkyys on ollut erittäin paljon oleellisemmassa asemassa kuin nyky-yhteiskunnassa (yritysjohtajat harvemmin muistuttavat Conania). Tästä johtuen naisjohtoisen yhteiskunnan kelpoisuudesta ei voi sanoa yhtään mitään (ei siis myöskään positiivista, jota en ole muuten väittänytkään), koska sellaiseen ei ole ollut mahdollisuutta muskelin ollessa kuningas niin pitkään.

Eikä ole siis vieläkään, koska muskelin kuninkuus tuntuu yhä voimakkaana, vaikkei tietyllä tavalla ajatellen pitäisi.

Dataa taakse, en minä tuollaista pelkällä mainospuheella osta.

Suosittelen tutustumaan neurologiaan ja aivojen kehitykseen. http://scholar.google.com ja sieltä sitten vain etsimään. Olen harrastuksellisesti lueksinut aikasta monta artikkelia miesten ja naisten aivojen eroihin liittyen. Ikävä kyllä en ole tehnyt niistä mitään valtavaa bookmark-kokoelmaa =(

Hyvään alkuun pääsee kuitenkin esmes Kimuran kirjalla Sex and Cognition, joka esittelee sukupuolen vaikutuksia aivoihin ja niiden toimintaan.

Mieleesi ei ole missään vaiheessa pälkähtänyt, että tila, joka on kehittynyt enemmän kuin vähemmän samanlaiseksi kaikissa maailman yhteiskunnissa, olisi parempi kuin vaihtoehtonsa? Evoluutio karsii kelvottomat pois.

Evoluutio ei luonut ihmistä lentämään, mutta silti ajattelin lentää jonnekin ensi kesänä. Edelleen viittaan muuttuneisiin olosuhteisiin, joissa fyysisen voiman rooli on keskeisesti vähentynyt ja joka on sikäli sekoittanut pakkaa sallien mahdollisuuden muunkinlaisten kuin muskeliyhteiskuntien muodostumiseen. Jos muutaman sadan vuoden päästä miehet yhä hallitsevat suvereenisti elinvoimaisissa yhteiskunnissa, niin olit oikeassa. Mutta vielä sitä ei (ikävä kyllä) voi päätellä.

Tuplis kirjoitti...

Pointtini oli siis tuossa lähinnä se, että historiallisiin trendeihin vetoaminen absoluuttisena totuutena ottamatta huomioon muuttuvia olosuhteita ei välttämättä johda halutunlaiseen lopputulokseen.

Entäpä siihen vetoaminen, että yhteiskuntien vauraus, turvallisuus ja muut kehitykseen viittaavat positiiviset aspektit olivat nousussa siihen asti, että naiset alkoivat yleistyä hallinnoissa (kiitos utopistisen propagandismin)?

Historiallisesti fyysinen kyvykkyys on ollut erittäin paljon oleellisemmassa asemassa kuin nyky-yhteiskunnassa (yritysjohtajat harvemmin muistuttavat Conania).

Fyysinen kyvykkyys/koko ja auktoriteetti eivät ole sama asia - joskin sen kyllä myönnän, että ihmisellä, jolla on fyysistä kokoa ja kyvykkyyttä, ei tarvitse olla ihan samaa määrää kulkusia auktoriteettinsa julistamiseen kuin vaikkapa Dilbertillä.

Suosittelen tutustumaan neurologiaan ja aivojen kehitykseen. http://scholar.google.com ja sieltä sitten vain etsimään. Olen harrastuksellisesti lueksinut aikasta monta artikkelia miesten ja naisten aivojen eroihin liittyen. Ikävä kyllä en ole tehnyt niistä mitään valtavaa bookmark-kokoelmaa =(

Hyvään alkuun pääsee kuitenkin esmes Kimuran kirjalla Sex and Cognition, joka esittelee sukupuolen vaikutuksia aivoihin ja niiden toimintaan.


Löydänkö siitä jotain tämän keskustelun kannalta olennaista informaatiota eli osoittaako se esimerkiksi naisten erityisen kyvykkyyden johtamis/päätöstehtävissä? Aihe kun ei minua muiden puitteiden puolesta olennaisesti kiinnosta.

Evoluutio ei luonut ihmistä lentämään, mutta silti ajattelin lentää jonnekin ensi kesänä.

Miten perustelet väitteesi siitä, ettei evoluutio luonut ihmistä lentämään, kun evoluution saatossa olemme päässeet näkemään ihmisiä, jotka ovat kehittäneet useampiakin tapoja mahdollistamaan ihmisen lentämisen?

Edelleen viittaan muuttuneisiin olosuhteisiin, joissa fyysisen voiman rooli on keskeisesti vähentynyt ja joka on sikäli sekoittanut pakkaa sallien mahdollisuuden muunkinlaisten kuin muskeliyhteiskuntien muodostumiseen. Jos muutaman sadan vuoden päästä miehet yhä hallitsevat suvereenisti elinvoimaisissa yhteiskunnissa, niin olit oikeassa. Mutta vielä sitä ei (ikävä kyllä) voi päätellä.

Miten niin ei voi? Se, mitä paraikaa tapahtuu, ei vaadi kummoistakaan efforttia: avaa silmät ja lukee vähän uutisia. Ainoa päätöksentekoelimiltään vähänkään naisvaltaisempi kulttuuripiiri (ikinä missään), eli koko läntinen Eurooppa, tekee omaehtoista itsemurhaa kärräämällä kulttuuripiiriinsä alati kasvavia vieraiden ja vihamielisten kulttuurien asukkaita. Kaikki läntisen Euroopan maat, joissa on kosolti naisia päättämässä asioista. Kaikki tismalleen samalla tavalla.

En osaa täysin selittää sitä, miksi naisten määrän kasvaessa hallinnossa se samalla tappaa kaikki terveen järjen äänet hallitsevasta eliitistä, mutta yhtä kaikki niin tapahtuu.

Matias kirjoitti...

Entäpä siihen vetoaminen, että yhteiskuntien vauraus, turvallisuus ja muut kehitykseen viittaavat positiiviset aspektit olivat nousussa siihen asti, että naiset alkoivat yleistyä hallinnoissa (kiitos utopistisen propagandismin)?

Edelleen korrelaatio ei riitä todistamaan mitään syy-seuraussuhteista. Et voi mitenkään tietää, etteivätkö vauraus ja turvallisuus olisi kääntyneet laskuun 2000-luvulla vaikka naisille ei olisi koskaan äänioikeutta annettu.

Väitteeni ei siis ole "ei, olet väärässä" vaan "et voi tietää".

Fyysinen kyvykkyys/koko ja auktoriteetti eivät ole sama asia - joskin sen kyllä myönnän, että ihmisellä, jolla on fyysistä kokoa ja kyvykkyyttä, ei tarvitse olla ihan samaa määrää kulkusia auktoriteettinsa julistamiseen kuin vaikkapa Dilbertillä.

Ymmärrät silti varmaan mitä ajan takaa.

Löydänkö siitä jotain tämän keskustelun kannalta olennaista informaatiota eli osoittaako se esimerkiksi naisten erityisen kyvykkyyden johtamis/päätöstehtävissä? Aihe kun ei minua muiden puitteiden puolesta olennaisesti kiinnosta.

Johtamispätevyys on monimutkainen juttu, johon vaikuttavat esmes havaintokyky, luovuus, matemaattinen osaaminen, kommunikointitaidot jne. Osassa noista osa-alueista naisilla on biologinen etulyöntiasema, osassa taas miehillä. Naisilla vaan tuntuu olevan useammassa.

Sinällää johtamistaitoa täysin biologiselta kannalta on mahdoton mitata, koska kulttuuriset tekijät vaikuttavat asiaan niin voimakkaasti. Karisma kuitenkin on keskeinen tekijä johtamisessa hyvien päätösten tuottamisen ohella.

Miten perustelet väitteesi siitä, ettei evoluutio luonut ihmistä lentämään, kun evoluution saatossa olemme päässeet näkemään ihmisiä, jotka ovat kehittäneet useampiakin tapoja mahdollistamaan ihmisen lentämisen?

Keskustelumme laajemmassa kontekstissa viittasin tuolla siis siihen, että teknologia muuttaa ratkaisevasti joitakin ihmiselosta tehtyjä perusolettamuksia, joten evoluutioon vetoaminen historian perusteella ei anna riittävän laajaa kokonaiskuvaa nykyhetkestä.

Miten niin ei voi? Se, mitä paraikaa tapahtuu, ei vaadi kummoistakaan efforttia: avaa silmät ja lukee vähän uutisia. Ainoa päätöksentekoelimiltään vähänkään naisvaltaisempi kulttuuripiiri (ikinä missään), eli koko läntinen Eurooppa, tekee omaehtoista itsemurhaa kärräämällä kulttuuripiiriinsä alati kasvavia vieraiden ja vihamielisten kulttuurien asukkaita. Kaikki läntisen Euroopan maat, joissa on kosolti naisia päättämässä asioista. Kaikki tismalleen samalla tavalla.

En osaa täysin selittää sitä, miksi naisten määrän kasvaessa hallinnossa se samalla tappaa kaikki terveen järjen äänet hallitsevasta eliitistä, mutta yhtä kaikki niin tapahtuu.


Kuitenkin länsimailla menee tällä hetkellä aika pitkälti parhaiten maailmassa. Afrikassa on esmes vaikka kuinka paljon valtioita, joita miehet johtavat ja joilla ei mene erityisen hyvin. Kaiken järjen mukaan niillä menisi huonosti vaikka siellä olisi nainenkin johdossa, mikä puolestaan todistaa asioiden monimutkaisuudesta.

Ja edelleen viittaan erheelliseen päättelyysi korrelaation oleellisuudesta.

Loppukaneettina vielä, että tyhmiä päätöksiä on tehty maailman sivu. Kuluneena esimerkkinä vaikkapa maailmansodat, jotka olivat miesten aikaansaannosta. Sisäisempänä päätöksenä esmes kieltolaki ei hirveän hyvin toiminut, vaikka miehet olivatkin vallan kahvassa. Sama homma vaikkapa Great Depressionin (mikäs ihme tuo olikaan suomeksi?) kanssa - kyllä silloinkin mentiin alamäkeä ja kovaa, eikä hameväellä ollut juurikaan osuutta asiaan.

Tuplis kirjoitti...

Edelleen korrelaatio ei riitä todistamaan mitään syy-seuraussuhteista. Et voi mitenkään tietää, etteivätkö vauraus ja turvallisuus olisi kääntyneet laskuun 2000-luvulla vaikka naisille ei olisi koskaan äänioikeutta annettu.

Väitteeni ei siis ole "ei, olet väärässä" vaan "et voi tietää".


En. Voin vain pistää merkille mitkä asiat olivat eri tavalla kuin nyt (ja tehdä niiden pohjalta enemmän kuin vähemmän paikkansapitäviä päätelmiä kunnes saan parempaa infoa), ja naisten lisääntyminen hallinnoissa on varsin silmiinpistävä tekijä. Toinen on vanhojen taistolaisjäärien istuminen puoluejohdoissa ja mediatalojen takana, mistä syystä varsinaista uutislehteä ei maassamme enää ole.

Ymmärrät silti varmaan mitä ajan takaa.

En voi sanoa ymmärtäväni. Se, mitä ajat takaa kuulostaa siltä, että miehillä on biologisesti katsoen sellainen fyysinen habitus, joka luo auktoriteettia, kun taas naisilla ei. Johtaja ilman auktoriteettia jää yksin.

Johtamispätevyys on monimutkainen juttu, johon vaikuttavat esmes havaintokyky, luovuus, matemaattinen osaaminen, kommunikointitaidot jne. Osassa noista osa-alueista naisilla on biologinen etulyöntiasema, osassa taas miehillä. Naisilla vaan tuntuu olevan useammassa.

Ominaisuudet eivät kuitenkaan ole keskenään samanarvoisia, vrt. esmes yllämainitsemani auktoriteetti.

Sinällään johtamistaitoa täysin biologiselta kannalta on mahdoton mitata, koska kulttuuriset tekijät vaikuttavat asiaan niin voimakkaasti. Karisma kuitenkin on keskeinen tekijä johtamisessa hyvien päätösten tuottamisen ohella.

Osaatko mainita montakin karismaattista naista? Karisma on varsin miehinen ominaisuus: tsekkaa esmes miesnäyttelijöitä, jotka pysyvät pinnalla usein jopa 20 vuotta, kun taas naisnäyttelijöiden "karisma" tuppaa karisemaan ulkonäön mukana ja ovat paljon helpommin korvattavissa nuoremmalla ja halvemmalla käsivarsikarkilla.

Miten perustelet väitteesi siitä, ettei evoluutio luonut ihmistä lentämään, kun evoluution saatossa olemme päässeet näkemään ihmisiä, jotka ovat kehittäneet useampiakin tapoja mahdollistamaan ihmisen lentämisen?

Keskustelumme laajemmassa kontekstissa viittasin tuolla siis siihen, että teknologia muuttaa ratkaisevasti joitakin ihmiselosta tehtyjä perusolettamuksia, joten evoluutioon vetoaminen historian perusteella ei anna riittävän laajaa kokonaiskuvaa nykyhetkestä.


Teknologia ei kuitenkaan muuta tällä haavaa kovin merkittävästi ihmisen biologiaa, joka etenee edelleen pääosin luonnonvalinnalla. Toisin sanoen miehet kilpailevat keskenään resursseista ja naiset miehistä joilla on resursseja ja statusta. Evoluutio ei ole päästänyt naista koskaan päättävään asemaan saati varustanut tätä perspektiivillä, jota sellaisen aseman hallussapito edellyttäisi. Oletus siitä, että nainen olisi kehittynyt luonnostaan paremmaksi johtajaksi ja poliitikoksi, on vailla pohjaa, koska nainen ei ole missään evoluution vaiheessa johtanut. Johtamista on kuitenkin ollut niin kauan kuin on ollut yhteisöjä, joten ihan hifiteknologiasta niin suorittajan kuin suorituksen kohteenkaan suhteen ei ole kyse.

Kuitenkin länsimailla menee tällä hetkellä aika pitkälti parhaiten maailmassa.

Millä mittarilla? Minun nähdäkseni kiihtyvä syöksykierre ei ole "hyvin menemistä", vaikka tällä nimenomaisella hetkellä resursseja olisikin suhteellisen hyvin. Länsimaiden hegemonia kutistuu hyvää kyytiä ja syystä. Kannattaa lukaista Huntingtonin Clash of the Civilizations jos kiinnostaa miksi.

Aava kirjoitti...

(Tämä kommentti saattoi tulla kahdesti nettiyhteysongelmien takia. Pahoittelen. Toisen voi ilman muuta deletoida, koska ovat identtisiä).

Vastine Matiakselle:

"Aidosti naisjohtoisia (elinvoimaisia eli ei) yhteiskuntia kun ei ainakaan minulle ihan kamalasti tule mieleen."

Naisen johtamistaitojen analysoimiseen ja hahmottamiseen ei mielestäni vaadita yhteiskunnan kokoista suuruusluokkaa; ikäänkuin pienoismallina voi käyttää esim. yritysjohtajuutta tai politiikkaa.

"Biologisesti ihan neuraalitasolla naiset muuten hakkaavat miehet melkein jokaisella osa-alueella."

Oliko yksikään noista osa-alueista, joilla nainen neuraalisella tasolla erosi edukseen miehestä, jotenkin rinnastettavissa ryhmäjohtajuuteen tms. strategiseen ajatteluun joukkotasolla? Ts. soveltuvatko nuo päätelmät myös laumanjohtajuuteen?

"Sen sijaan muistin, luovuuden, havainnoinnin ja kommunikaation saralla naiset ovat neurobiologisesti etulyöntiasemassa."

Mutta tämän mahdollisen etulyöntiaseman olemassaolo ei sinällään riitä. Jotta nainen olisi hyvä ryhmäjohtaja, hänen pitäisi osata soveltaa sitä ryhmän perspektiiviin.

"Tästä johtuen naisjohtoisen yhteiskunnan kelpoisuudesta ei voi sanoa yhtään mitään -- koska sellaiseen ei ole ollut mahdollisuutta muskelin ollessa kuningas niin pitkään."

Totta. Jos suuruusluokkana käyttää yhteiskuntaa, esimerkeistä on pulaa. Mutta kuten sanoin, naisjohtajuutta voi hahmotella pienemmässäkin mittakaavassa: ekstrapoloimalla ja analysoimalla yritysjohtajuutta tai poliittiseen vallanhallitaan liittyviä menettelytapoja.

"Johtamispätevyys on monimutkainen juttu, johon vaikuttavat esmes havaintokyky, luovuus, matemaattinen osaaminen, kommunikointitaidot jne. Osassa noista osa-alueista naisilla on biologinen etulyöntiasema, osassa taas miehillä. Naisilla vaan tuntuu olevan useammassa."

Etulyöntiasema on todellinen vasta, kun sitä osaa käytännössä soveltaa kontekstin (joukkokäyttäytyminen) edellyttämällä tavalla ja vaihtoehtoihinsa (miehet) nähden tuloksellisimmin ja pragmaattisimmin.

"Kuluneena esimerkkinä vaikkapa maailmansodat, jotka olivat miesten aikaansaannosta."

Minä taas näen asian aivan toisin. Itse asiassa tämä oli minusta mahdollisimman huono esimerkki miesten puutteellisesta ryhmänjohtajuudesta.

Maailmansodathan nimenomaan osoittavat, ollessaan miesten kipparoimia, että silloin toimineilla joukkojohtajilla oli todellisia ryhmänjohtajataitoja, koska MS:t olivat sotimista lopulta varsin laajassa, usean mantereen välisessä mittakaavassa.

Laajamittainen sotiminen kuten MS:t, niinkin tuhoisaa kuin lopulta on, edellyttää kuitenkin tapahtuakseen strategiaälyä joukkotasolla sekä ymmärrystä ryhmän dynamiikasta. Ryhmän johtamistaidoilla ja sodan jälkeisillä tappioilla, aluemenetyksillä ja inhimillisellä kärsimyksellä ei tarvitse välttämättä olla juuri tekemistä keskenään.

Siinä, missä rauhanomainen valtionjohtaminen on ryhmänjohtoa, sitä on myös sotajoukkojen päälliköiminen. Molemmissa on kyse johtajuudesta. Ja siitähän tässä pohjimmiltaan oli kyse: taidoista pitää joukko kasassa (ryhmän koheesion ylläpidosta), eikä yleisistä pyrkimyksistä minimoida sivilisaatioiden tuhoutumista.

Aava kirjoitti...

Lisäys vielä em. Matiaksen maailmansotaesimerkkiin:

Minä siis näen ihmisten ryhmittymisen eloonjäämistaistelua vaihtelevin määrin (ryhmästä riippuen) simuloivana paremmuuskilpailuna. Ja koska ryhmittymisellä ja yhteisöllisyydellä on moinen evolutiivinen alkuperä ja pyrkimys oman itsensä säilymiseen, käytännössä parhaiten ryhmänsä kasassa pitävä johtaja ei välttämättä ole moraalisin mahdollinen.

Matias kirjoitti...

En. Voin vain pistää merkille mitkä asiat olivat eri tavalla kuin nyt (ja tehdä niiden pohjalta enemmän kuin vähemmän paikkansapitäviä päätelmiä kunnes saan parempaa infoa), ja naisten lisääntyminen hallinnoissa on varsin silmiinpistävä tekijä. Toinen on vanhojen taistolaisjäärien istuminen puoluejohdoissa ja mediatalojen takana, mistä syystä varsinaista uutislehteä ei maassamme enää ole.

Moni muukin asia on toisin. Mikset esimerkiksi epäile kännyköiden lisääntymistä tai Neuvostoliiton hajoamista tai vaikkapa Internetin suosion kasvua syyksi nykyongelmille? Minusta ne ovat about yhtä loogisia syyllisiä kuin naisten pääsy eduskuntaankin.

En voi sanoa ymmärtäväni. Se, mitä ajat takaa kuulostaa siltä, että miehillä on biologisesti katsoen sellainen fyysinen habitus, joka luo auktoriteettia, kun taas naisilla ei. Johtaja ilman auktoriteettia jää yksin.

Ei, haen takaa sitä, että miesten kovempi fyysinen kyvykkyys mahdollisti miesten nousun valta-asemaan historian hämärissä, jota kulttuurin painolasti pitää edelleenkin yllä.

Ominaisuudet eivät kuitenkaan ole keskenään samanarvoisia, vrt. esmes yllämainitsemani auktoriteetti.

Auktoriteetti ei ole mitattavissa ja lisäksi epäilen, että aivojen rakenteella ei ihan kamalasti ole sen kanssa tekemistä. Sen sijaan kulttuurisilla traditioilla on.

Puhtaasti biologisesti ajatellen kommunikaatiokyvyt lienevät tosin oleellisempia auktoriteetin kannalta kuin spatiaalinen hahmotuskyky...

Osaatko mainita montakin karismaattista naista? Karisma on varsin miehinen ominaisuus: tsekkaa esmes miesnäyttelijöitä, jotka pysyvät pinnalla usein jopa 20 vuotta, kun taas naisnäyttelijöiden "karisma" tuppaa karisemaan ulkonäön mukana ja ovat paljon helpommin korvattavissa nuoremmalla ja halvemmalla käsivarsikarkilla.

Niin, tämä on taas tätä kulttuurin vaikutusta. Uskoisin, että jos olisimme eläneet 10000 vuotta naisvaltaisessa kulttuurissa, olisi asia päinvastoin, vaikka biologia olisi samalla tavalla.

Joan de Arc oli vissiin eri karismaattinen muuten =p
(tämä siis ei ollut pointti - ei tarvitse vastata)

Teknologia ei kuitenkaan muuta tällä haavaa kovin merkittävästi ihmisen biologiaa, joka etenee edelleen pääosin luonnonvalinnalla.

Mielestäni tämä ei mitenkään liity mihinkään aiemmin kirjoittamaani.

Toisin sanoen miehet kilpailevat keskenään resursseista ja naiset miehistä joilla on resursseja ja statusta.

Niin. Minä olen tuosta eri mieltä, mutta edelleenkään en näe tämän relevanssia.

Evoluutio ei ole päästänyt naista koskaan päättävään asemaan saati varustanut tätä perspektiivillä, jota sellaisen aseman hallussapito edellyttäisi. Oletus siitä, että nainen olisi kehittynyt luonnostaan paremmaksi johtajaksi ja poliitikoksi, on vailla pohjaa, koska nainen ei ole missään evoluution vaiheessa johtanut. Johtamista on kuitenkin ollut niin kauan kuin on ollut yhteisöjä, joten ihan hifiteknologiasta niin suorittajan kuin suorituksen kohteenkaan suhteen ei ole kyse.

Öh. Yhtä hyvin tuolla pop-antropologialla voi sanoa, että miestä ei ole biologia luonut johtamaan pariakymmentä jässiä enempää, joten evoluution suomat supervoimat tuolla saralla ovat sikäli merkityksettömiä, kun on kyse jostain liikenneministeristä tms.

Muutenkaan en hahmota tätä naisjohtajien loputonta parjaamista. Vaikka Karpela (tai mikälie nykyään onkaan) onkin poliitikoista tyhjäpäisin, niin ei ne Tony Halmeet tai Mikko Alatalotkaan mitään järkevän ihmisen valintoja ole. Eduskunnassa on tällä hetkellä ehkä kolme hemmoa, joita kunnioitan, kymmenkunta joita pidän jurpoina ja loppuihin suhtaudun kiihkeällä ambivalenssilla.

---
Aava kirjoitti:
Naisen johtamistaitojen analysoimiseen ja hahmottamiseen ei mielestäni vaadita yhteiskunnan kokoista suuruusluokkaa; ikäänkuin pienoismallina voi käyttää esim. yritysjohtajuutta tai politiikkaa.

Tähän väliin toivon sinulta jonkinlaista vertaisarvion läpäisemää tutkimusta, joka osoittaa naisten pätemättömyyden noilla saroilla.

Mutta tämän mahdollisen etulyöntiaseman olemassaolo ei sinällään riitä. Jotta nainen olisi hyvä ryhmäjohtaja, hänen pitäisi osata soveltaa sitä ryhmän perspektiiviin.

Niin? Puhuin vain kvantitatiivisista faktoista. Mutuilun jätän suosiolla muille. Ehkä ne sitten ei vaan osaa, ehkä osaavat.

Etulyöntiasema on todellinen vasta, kun sitä osaa käytännössä soveltaa kontekstin (joukkokäyttäytyminen) edellyttämällä tavalla ja vaihtoehtoihinsa (miehet) nähden tuloksellisimmin ja pragmaattisimmin.

Niinpä. Ikävä kyllä asian mittaaminen/toimiva vertaaminen on mahdotonta, koska kulttuuri on mitä on ja sitä ei voida muuttaa sormia napsauttamalla, vaan se vaatii hieman aikaa.

Jos siis väittämä on, että naisten johtajuudessa on ongelmia, koska miehet eivät ole tottuneet naisten alaisuuteen, niin voin hyvinkin uskoa ja allekirjoittaa väitteen. Biologisiin imperatiiveihin asian tiimoilta en vain usko ilman hieman vakuuttavampaa dataa, kuin joku metsästäjä-keräilijä-pohjainen mutuilu.

Minä taas näen asian aivan toisin. Itse asiassa tämä oli minusta mahdollisimman huono esimerkki miesten puutteellisesta ryhmänjohtajuudesta.

Suosittelen lukemaan sen lainaamaasi pätkää edeltäneen lauseen. Tyhmä päätös se joka tapauksessa oli, vaikka yksittäiset kenraalit ja kersantit olisivatkin järkeviä siellä sitten puuhastelleet.

Tämä on muuten aivan hirvittävän epänäppärä käyttöliittymä tämän tyyppiseen keskusteluun. Kiesus.

Tuplis kirjoitti...

Mikset esimerkiksi epäile kännyköiden lisääntymistä tai Neuvostoliiton hajoamista tai vaikkapa Internetin suosion kasvua syyksi nykyongelmille? Minusta ne ovat about yhtä loogisia syyllisiä kuin naisten pääsy eduskuntaankin.

Koska eivät selitä yhtään mitään. Siksi toisekseen minä en sano, että naisten pääsy eduskuntaan on ongelma. Se on ongelma, että naiset pääsevät eduskuntaan siksi, että ovat naisia. Kun tsekkaa mitä noi mimmit oikeen häärää jopa ministeritasolla, ei ole pienintäkään epäilystä siitä, ettäkö he olisivat vakansseissaan pätevyyssyistä.

Ei, haen takaa sitä, että miesten kovempi fyysinen kyvykkyys mahdollisti miesten nousun valta-asemaan historian hämärissä, jota kulttuurin painolasti pitää edelleenkin yllä.

Kulttuuria on paha ottaa ihmisistä pois. Sen kanssa on vaan pärjättävä. Se, että kulttuurit ovat muotoutuneet muotoon, jota biologiset ominaisuudet tukevat, ei minusta ole mitenkään outoa. Pitäisin outona tilannetta, jossa kulttuurit muotoutuisivat muotoon, jota biologia ei mitenkään tue. Sellaiset sosiaaliset konstruktiot (nämä siis ovat niitä harvoja asioita joista kyseistä nimitystä voi käyttää) eivät ole erityisen kestäviä ja tulevat mahdollisiksi ainoastaan kun mitään ulkoisia uhkia ei ole. Tästä syystä vastustan esimerkiksi feminismiä ja monikulturismia, jotka molemmat de facto heikentävät yhteiskunnan kilpailukykyä.

Puhtaasti biologisesti ajatellen kommunikaatiokyvyt lienevät tosin oleellisempia auktoriteetin kannalta kuin spatiaalinen hahmotuskyky...

Entäpä sitten kyky punnita ja ottaa tarpeellisia riskejä? Miehet ovat kunnostautuneet tässä koko historiansa ajan – naiset sen sijaan tekevät kaikkensa minimoidakseen riskit. Jos maatamme olisi johtanut talvisodan syttyessä Tavja, hän olisi todennäköisesti sanonut neuvostoliittolaisten invaasiosta samaa kuin nykyään monikulturismista: ”ihanaa, luonnollista, väistämätöntä”. Miehet kilpailevat nassikasta asti riippumatta siitä, miten heidät kasvatetaan, kun taas naiset eivät kilpaile, vaan ovat pikemminkin kiinnostuneita tyystin toisenlaisista asioista. Tämä on biologinen fakta – sukupuoliroolit eivät ole sosiaalinen konstruktio.

Miehet kykenevät tekemään myös typerältä vaikuttavia ratkaisuja silloin kun niillä aikaansaadaan halutut tulokset. Naisille se, miltä jokin näyttää, on tärkeämpää, kuin se, mitä sillä saadaan aikaan. Kyky punnita riskejä ei ole ihan pieni juttu – etenkään politiikassa tai yrityksissä. Naiset eivät normaalisti halua vastuulliseen asemaan – tämä näkyy siitäkin, moniko nainen johtaa suurta yritystä.

Niin, tämä on taas tätä kulttuurin vaikutusta. Uskoisin, että jos olisimme eläneet 10000 vuotta naisvaltaisessa kulttuurissa, olisi asia päinvastoin, vaikka biologia olisi samalla tavalla.

Edelleen, jos asiat olisivat tyystin eri lailla kuin ne ovat, olisivat asiat eittämättä toisin. Tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä nykytilanteen kannalta.

Joan de Arc oli vissiin eri karismaattinen muuten =p
(tämä siis ei ollut pointti - ei tarvitse vastata)


Joo, ja Margaret Thatcher oli oikeasti fiksu naispoliitikko. En kuitenkaan näistä parista uskalla vielä vetää johtopäätöstä siitä, että naiset olisivat keskimäärin parempia johtajia kuin miehet.

”Teknologia ei kuitenkaan muuta tällä haavaa kovin merkittävästi ihmisen biologiaa, joka etenee edelleen pääosin luonnonvalinnalla.”

Mielestäni tämä ei mitenkään liity mihinkään aiemmin kirjoittamaani.


Tulkitsin ensikesäisten lentoaikeidesi tarkoittaneen, että teknologia muuttaa asiaan vaikuttavia otuksia merkittävällä tavalla. Voi toki olla, että tarkoitit sillä jotain muuta (halutessasi voit valaista vaikkei se aiheeseen kummemmin liittyisikään).

Toisin sanoen miehet kilpailevat keskenään resursseista ja naiset miehistä joilla on resursseja ja statusta.

Niin. Minä olen tuosta eri mieltä, mutta edelleenkään en näe tämän relevanssia.


Kannattaa lukaista evoluutiopsykologiaa, saatat muuttaa mielipidettäsi. Sikäli kun et meinaa, olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan, miksi olet eri mieltä.

”Evoluutio ei ole päästänyt naista koskaan päättävään asemaan saati varustanut tätä perspektiivillä, jota sellaisen aseman hallussapito edellyttäisi. Oletus siitä, että nainen olisi kehittynyt luonnostaan paremmaksi johtajaksi ja poliitikoksi, on vailla pohjaa, koska nainen ei ole missään evoluution vaiheessa johtanut. Johtamista on kuitenkin ollut niin kauan kuin on ollut yhteisöjä, joten ihan hifiteknologiasta niin suorittajan kuin suorituksen kohteenkaan suhteen ei ole kyse.”

Öh. Yhtä hyvin tuolla pop-antropologialla voi sanoa, että miestä ei ole biologia luonut johtamaan pariakymmentä jässiä enempää, joten evoluution suomat supervoimat tuolla saralla ovat sikäli merkityksettömiä, kun on kyse jostain liikenneministeristä tms.


Johtavassa asemassa olevat miehet (niin antropologiassa kuin nisäkkäiden bilsassa yleisestikin ottaen) tuppaavat saamaan jälkeläisensä paremmin jatkoon kuin ne, jotka eivät johda. Mieti tarkoin, mitä merkitystä tällä voi olla tilanteessa, jossa tila jatkuu samana satojatuhansia vuosia. Minä tykkään evoluutiopsykasta ja sosiobiologiasta, koska ne selittävät asioita niin hyvin.

Muutenkaan en hahmota tätä naisjohtajien loputonta parjaamista.

Huomaan. Oletat, että heitä parjataan siksi, että he ovat naisia. Käsitys on väärä. Heitä parjataan siksi, että he ovat paskoja johtajia, välttelevät vastuuta ja tekevät (ainakin tulosten perusteella) huonoja ratkaisuja.

Noin muuten olen erittäin mielissäni siitä, että katsot blogini lukemisen arvoiseksi ja jaksat valottaa omiakin mielipiteitäsi.

Tuplis kirjoitti...

Niinjoo, sikäli kun vastailu tällaisella alustalla tuntuu hankalalta, kannattaa muotoilla viestinsä ensin wordissa tmv. Niin minä teen ja ihan näppärästi tuo sujuu.

Aava kirjoitti...

"Tähän väliin toivon sinulta jonkinlaista vertaisarvion läpäisemää tutkimusta, joka osoittaa naisten pätemättömyyden noilla saroilla."

Hmm. Minusta on aika kohtuutonta, jos minun täytyy osoittaa eksplisiittisesti väitteeni todeksi suoranaista yritysjohtajuutta analysoivalla tutkimuksella, mutta sinun väitteiden tueksi riittää edellä mainitut viittaukset kognitiivisiin/neuraalitason eroihin, joista johtopäätökset on mitä ilmeisimmin sovellettu naisen johtajuustaitoihin implisiittisesti.

No, joka tapauksessa ehkä tämä tukee näkemyksiäni eniten:
http://findarticles.com/p/articles/mi_m0PLP/is_1_36/ai_n17211834/pg_1?tag=artBody;col1

Toki tästä eriäviäkin tutkimustuloksia on, kuten tämä lyhyt yhteenveto: http://findarticles.com/p/articles/mi_go2292/is_200407/ai_n6326414?tag=rbxcra.2.a.4

Mutta kuten ensimmäisessä kommentissani tuohon Tupliksen alkuperäiseen postaukseen kirjoitin sanoilla omaan empiiriseen kokemukseeni nojaten, pidän nykyistä kantaani, jota tutkimustuloksistakin (omakohtaisen havainnoinnin lisäksi) näemmä tukee, ainakin toistaiseksi totuudenmukaisimpana.

Ja jos taas haluat orgaanisia viitteitä, omalta havainnointipohjalta naisvaikuttajat kuten Arja Alho (Sundqvist-jupakka), Tanja Karpela (Lex Karpela), Astrid Thors (maahanmuuttolakiehdotus), Maija Rask (lääkäreiden muuntokoulutus), Suvi Lindèn (eturistiriitainen Golf-keskustuki) ja Leena Luhtanen (esim. vanhainkoti Merikartanon täysin kyseenalaiset johtamistavat) osoittavat arvostelukyvyltään heikkoa yhteiskunnallista vaikuttamista valtaapitävässä asemassa olleilta naisilta.

"Niin? Puhuin vain kvantitatiivisista faktoista."

Aivan. Joiden sovelluskelpoisuutta johtajuustaitoihin et ilmeisesti pysty suoranaisesti osoittamaan, vai olenko missannut jotain?

"Niinpä. Ikävä kyllä asian mittaaminen/toimiva vertaaminen on mahdotonta, koska kulttuuri on mitä on--"

Niin. Käytit kuitenkin noista miesten ja naisten neuraalitason eroista, mainitsemistasi kvantitatiivisista faktoista, sanaa "etulyöntiasema".
Eikö moinen arvio jää tällöin käytännössä perusteettomaksi?

"Jos siis väittämä on, että naisten johtajuudessa on ongelmia, koska miehet eivät ole tottuneet naisten alaisuuteen, niin voin hyvinkin uskoa ja allekirjoittaa väitteen."

Tietääkseni en ole väittänyt, että naisjohtajuudessa olisi ongelmia siksi, että miehet eivät olet tottuneet siihen. Ennemminkin naisjohtajuudessa voi nähdä ongelmia mm. siksi, että naiset itse eivät ole kunnolla tottuneet johtajuuteen oikein missään vaiheessa biologista historiaansa. Ja kuten tuolla yllä spekuloin, tässä taustalla saattaa olla sekin, että naiset kommunikoivat miehiä epäsuoremmin, kuten tuo aivan ekassa kommentissani linkittämä aggressiivisuustutkimus osoittaa.

Ja koska tuon tässä postauksessa linkittämän tutkimuksen mukaan naisetkin suosivat miesjohtajia, sitä voisi pitää ainakin varovaisena vihjeenä siitä, että suoralla komuunikointitavalla (joka siis on miehille tyypillisempää kuin naisille) on enemmän kysyntää johtaja-asemassa.

Matias kirjoitti...

Kulttuuria on paha ottaa ihmisistä pois. Sen kanssa on vaan pärjättävä. Se, että kulttuurit ovat muotoutuneet muotoon, jota biologiset ominaisuudet tukevat, ei minusta ole mitenkään outoa. Pitäisin outona tilannetta, jossa kulttuurit muotoutuisivat muotoon, jota biologia ei mitenkään tue.

Tämä juuri on se villakoiran ydin. Kulttuuri on muotoutunut muotoon, jota biologiset näkökohdat ovat joskus tukeneet, mutta joiden nykyinen tuki on jokseenkin kyseenalainen. Ilman tätä vuosituhantista painolastia saattaisivat asiat nyt mennä eri tavalla biologisten ominaisuuksien ansiosta. Kulttuuri kuitenkin tekee tämän mahdottomaksi ja niinpä evoluution ei toimi (ehkä), koska sillä ei ole mahdollisuutta aloittaa (kulttuurisesti) puhtaalta pöydältä.

Sellaiset sosiaaliset konstruktiot (nämä siis ovat niitä harvoja asioita joista kyseistä nimitystä voi käyttää) eivät ole erityisen kestäviä ja tulevat mahdollisiksi ainoastaan kun mitään ulkoisia uhkia ei ole.

Ei, vaan ne tulevat mahdollisiksi ainoastaan kun entisen kaltaisia ulkoisia uhkia ei ole. Feodaaliyhteiskunta esmes ei enää toimisi, vaikka joskus muinoin se saattoi ollakin ihan hyvä idea.

Sitä paitsi, eikö muutosvastaisuus ole evoluutiota vastaan? Kulttuuritkin kuitenkin kehittyvät vastaamaan uusiin haasteisiin.

Tästä syystä vastustan esimerkiksi feminismiä ja monikulturismia, jotka molemmat de facto heikentävät yhteiskunnan kilpailukykyä.

Minusta feminismi on hyvä asia niin kauan kuin se pyrkii tasa-arvoon naisvallan sijasta. Uskon, että ummehtuneiden sukupuoliroolien tuuletus on hyväksi sekä miehille että naisille.

Miehet esimerkiksi tekevät rikoksia poskettomasti enemmän kuin naiset. Epäilisin, että tähän ei vaikuta pelkkä biologinen imperatiivi (tyyliin enemmän testosteronia), vaan että kulttuuriset näkökohdat ja perinteinen miehen rooli ovat myös osasyitä.

Vastaavia juttuja on todella paljon (miesten suurempi mahdollisuus kuolla tapaturmaisesti, päätyä kodittomaksi tai pitkäaikaistyöttömäksi jne).

Tiukempi palkkatasa-arvo esmes voisi tarkoittaa sitä, että mies saisikin jäädä himaan muksuja kaitsemaan sillä aikaa kun rouva väkertää rahaa duunissaan. Minusta tuollaisten mahdollisuuksien avaamisessa ei ole mitään väärää.

Lantilla on toki nurjakin puolensa, mutta niin on jotakuinkin kaikella monimutkaisella.

Edelleen, jos asiat olisivat tyystin eri lailla kuin ne ovat, olisivat asiat eittämättä toisin. Tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä nykytilanteen kannalta.

Pointtini meni täysin ohi. Perustelit naisten karismattomuutta biologialla ja minä esitin miten kyse on kulttuurisesta seikasta.

Johtavassa asemassa olevat miehet (niin antropologiassa kuin nisäkkäiden bilsassa yleisestikin ottaen) tuppaavat saamaan jälkeläisensä paremmin jatkoon kuin ne, jotka eivät johda. Mieti tarkoin, mitä merkitystä tällä voi olla tilanteessa, jossa tila jatkuu samana satojatuhansia vuosia. Minä tykkään evoluutiopsykasta ja sosiobiologiasta, koska ne selittävät asioita niin hyvin.

Satatuhatta vuotta sitten johtajat tarvitsivat erilaisia taitoja kuin nykyään. Väitän, että maailma on viimeisen kahdensadan vuoden aikana muuttunut radikaalisti, eikä evoluutio ole voinut pysyä mukana millään muotoa. Triviaalina esimerkkinä fyysinen väkivalta, joka on ollut enempi vähempi oleellinen johtajaominaisuus reilusti yli 99% tuosta sadastatuhannesta vuodesta on nykyään käytännössä hyödytön. Sama homma, mutta päinvastoin, pätee vaikkapa eri kulttuurien ymmärtämiseen ("laaja-alainen empatia" tjsp).

Huomaan. Oletat, että heitä parjataan siksi, että he ovat naisia. Käsitys on väärä. Heitä parjataan siksi, että he ovat paskoja johtajia, välttelevät vastuuta ja tekevät (ainakin tulosten perusteella) huonoja ratkaisuja

Toivoisin tästä linkkiä johonkin arvostettuun tutkimukseen.

Tuplis kirjoitti...

Tämä juuri on se villakoiran ydin. Kulttuuri on muotoutunut muotoon, jota biologiset näkökohdat ovat joskus tukeneet, mutta joiden nykyinen tuki on jokseenkin kyseenalainen. Ilman tätä vuosituhantista painolastia saattaisivat asiat nyt mennä eri tavalla biologisten ominaisuuksien ansiosta.

Pjuu, Star Trekin Federaatio olisi muuten ihan mahdollinen mutta kun on nuo ihmiset ja niiden kultsat. Minkäs niille mahtaa, ihmisten ehdoilla tässä on toimittava.

Kulttuuri kuitenkin tekee tämän mahdottomaksi ja niinpä evoluution ei toimi (ehkä), koska sillä ei ole mahdollisuutta aloittaa (kulttuurisesti) puhtaalta pöydältä.

Puhut evoluutiosta kuin se olisi jokin päämäärä. Se on vain ilmiö, samaan tapaan kuin esimerkiksi aika.

Ei, vaan ne tulevat mahdollisiksi ainoastaan kun entisen kaltaisia ulkoisia uhkia ei ole.

Vielä kun ei tosiaan olisi niin vot.

Feodaaliyhteiskunta esmes ei enää toimisi, vaikka joskus muinoin se saattoi ollakin ihan hyvä idea.

Tjaa, kyllä oikeusvaltiot saavat aikaan ainakin paremmat tulokset = osoittivat olevansa kulttuurievolutiivisesti kelpoisempia. Sen takia feodaaliyhteiskuntia on tätä nykyä aika vähän.

Sitä paitsi, eikö muutosvastaisuus ole evoluutiota vastaan? Kulttuuritkin kuitenkin kehittyvät vastaamaan uusiin haasteisiin.

En vastusta muutosta sinänsä, mutta pidän tärkeänä, että muutokset, joita yhteiskuntiin tehdään, saavat aikaan toivottavia tuloksia. Konservatiivina pidän parempana, että muutoksia tehdään hitaasti ja askel kerrallaan, että ehditään huomata missä mennään metsään. Ihmiset eivät ehdi mukaan nopeasti (radikaalisti) muuttuvaan yhteiskuntaan eivätkä tunne sellaista omakseen eikä riittäviä perusteita muutosten positiivisuuteen ole useinkaan saatavilla. Hyvänä esimerkkinä monikulturismi, joka kuulosti tosi kivalta paperilla, mutta on käytännössä aiheuttanut helvetinmoisen kaaoksen ja syöksykierteen kohti valtiotason konkursseja ja sisällissotia. Unohtivat, peijakkaat, että yhteiskunta koostuu ihmisistä.

Minusta feminismi on hyvä asia niin kauan kuin se pyrkii tasa-arvoon naisvallan sijasta.

Se olisi hieno asia, jos se pyrkisi. Valitettavasti et ihan äkkiä löydä feministiä, jonka mielestä suurimmat ongelmat tasa-arvon toteutumisen suhteen löytyisivät miesten asevelvollisuudesta, poikavauvojen ruumiillisen koskemattomuuden loukkaamisesta vanhempien uskonnon perusteella, siitä, että miehet ovat tulilinjalla 80% yhteiskunnassa tapahtuvasta väkivallasta, huoltajuus suodaan defaulttina naisille, jne. Paska, joka valuu miesten niskaan, ei ole yhdellekään feministille ongelma. Feminismin kutsuminen ”tasa-arvon tavoitteluksi” on huono vitsi.

Miehet ovat tätä nykyä kakkosluokan kansalaisia. Lukaise vaikkapa http://markusjansson.blogspot.com/2008/12/miehet-2-luokan-kansalaiset.html jos aihe kiinnostaa.

Uskon, että ummehtuneiden sukupuoliroolien tuuletus on hyväksi sekä miehille että naisille.

Minä tarvitsisin jonkin perusteen sille minkä takia jokin asia on ”ummehtunut”. Se, että homma on sillä tähän asti toiminut, ei ole vielä mikään peruste.

Miehet esimerkiksi tekevät rikoksia poskettomasti enemmän kuin naiset. Epäilisin, että tähän ei vaikuta pelkkä biologinen imperatiivi (tyyliin enemmän testosteronia), vaan että kulttuuriset näkökohdat ja perinteinen miehen rooli ovat myös osasyitä.

Nämä selittävät aika hyvin miesten biologinen imperatiivi riskinottoon ja gaussin äo-käyrän vasen puoli. Muistetaan nyt kuitenkin, että miehillä on suurempi edustus käyrän molemmissa päissä kuin naisilla.

Vastaavia juttuja on todella paljon (miesten suurempi mahdollisuus kuolla tapaturmaisesti, päätyä kodittomaksi tai pitkäaikaistyöttömäksi jne).

Nainen voi päästä kodittomuudesta 18 vuodeksi tekemällä muksun. Yhteiskunta maksaa. Naisilla on käytettävissään yhteiskunnalliset turvaverkot, miehillä ei.

Tiukempi palkkatasa-arvo esmes voisi tarkoittaa sitä, että mies saisikin jäädä himaan muksuja kaitsemaan sillä aikaa kun rouva väkertää rahaa duunissaan. Minusta tuollaisten mahdollisuuksien avaamisessa ei ole mitään väärää.

Mikä tiukempi palkkatasa-arvo? Miehet ja naiset saavat melkoisen tarkkaan saman liksan samoista hommista.

Pointtini meni täysin ohi. Perustelit naisten karismattomuutta biologialla ja minä esitin miten kyse on kulttuurisesta seikasta.

Etkä perustellut sitä mitenkään. Et myöskään perustellut, että kun biologia on mikä on, olisi ylipäätään mahdollista kehittää 10000 vuodeksi naisvaltainen kulttuuri. Meillä on ensimmäinen, ja se kulkee kiihtyvällä vauhdilla kohti historian mappiöötä.

Satatuhatta vuotta sitten johtajat tarvitsivat erilaisia taitoja kuin nykyään.

Saatat olla oikeassa, jos poisluetaan auktoriteetti ja hallittu riskinottokyky. Jotka noin IMO ovat hyvän johtajan kaksi olennaisinta ominaisuutta (myös kyky hahmottaa käytössä olevien resurssien määrä olisi kiva). Se, että nykyisin auktoriteettia ei osoiteta niin helposti väkivallalla kuin joskus ei tarkoita sitä, että se olisi ollut siihen ainoa keino aikaisemminkaan. Kuitenkin jos perusasioihin mennään, havaitaan, että jos johtava taho ei kykene kusemaan dissidenttien muroihin tavalla tai toisella tai voittamaan heitä puolelleen, käy johtajan köpelösti.

Väitän, että maailma on viimeisen kahdensadan vuoden aikana muuttunut radikaalisti, eikä evoluutio ole voinut pysyä mukana millään muotoa. Triviaalina esimerkkinä fyysinen väkivalta, joka on ollut enempi vähempi oleellinen johtajaominaisuus reilusti yli 99% tuosta sadastatuhannesta vuodesta on nykyään käytännössä hyödytön. Sama homma, mutta päinvastoin, pätee vaikkapa eri kulttuurien ymmärtämiseen ("laaja-alainen empatia" tjsp).

Ikään kuin historia olisi 1800-luvulle asti ollut ”lyö toista nuijalla päähän ja olet keisari” –meininkiä. Lue esimerkiksi Rooman keisarien elämänkertoja, sikäläisen senaatin päätöksentekoa ja vaikkapa muinaiskreikkalaisten poliksien päätöksentekoa. Oliko heidän ainoa johtamistapansa fyysinen väkivalta? Kysymykseen on väärä vastaus.

”Heitä parjataan siksi, että he ovat paskoja johtajia, välttelevät vastuuta ja tekevät (ainakin tulosten perusteella) huonoja ratkaisuja.”

Toivoisin tästä linkkiä johonkin arvostettuun tutkimukseen.


Sori, mulla ei ole tästä kuin empiiristä aineistoa. Jos haluat lukea miesten ja naisten eroista evolutiivisesta näkökulmasta, suosittelen lämpimästi David Bussin teosta Halun evoluutio, siinä on melkoisen tanakat lähdeviitteet mukana ja nauttii piireissä ihan mukavasti arvostusta.

Annikki kirjoitti...

Aika köykäiset oli todisteet sille, kuinka naiset eivät osaa luonnostaan toimia ryhmissä, ja jos toimivatkin, niin toimivat kyräillen.

Naisille on iän kaiken ollut hyötyä nimenomaan ryhmissä toimimisessa. Eikä vain kahden tai kolmen kaverin, vaan koko yhteisön tasolla. Eihän niissä metsissä ole voinut edes liikkua yksin keräilemässä yhtään mitään ilman isompaa joukkoa turvana petoeläimiltä. Ei se ole yksinäistä työtä, vaan ryhmätyötä. Eikä kotitalousaskareista ole kymmeniin tuhansiin vuosiin voinut selviytyä yksin, jo tulentekoon, nahkan parkitsemiseen, ruuan säilöntään ja rakentamiseen tarvitsee muita ihmisiä - muita naisia. Siinä olisi henki poissa koko ryhmältä, jos naiset olisivat niin pahantahtoisia individualisteja kuin nyt väitetään.

Koko ihmislajin olisi mahdotonta menestyä, jos 50% koko lajista olisi kyvytöntä hupsankeikka paskasakkia.

Täytyy myös muistaa, että sillä aikaa, kun miehet ovat olleet metsästys- ja sotimismatkoillaan pitkiäkin aikoja: viikkoja, kuukausia, vuosia, naiset ovat yhdessätuumin pitäneet taaksejäänyttä yhteisöä pystyssä, ja pystyssähän se on pysynyt.

Naisen osallistuminen kodin ulkopuoliseen elämään, politiikkaan ja työhön on ollut vaikeaa ja lähes mahdotonta siitä yksinkertaisesta syystä, että ehkäisyä ei ole ollut, ja lapsia on tullut 1 kerran puolessa vuodessa koko hedelmällisen iän ajan. Ei ole ollut mahdollista tehdä muuta kuin olla raskaana ja huolehtia lapsikatraasta, ja taloustöistä. Se on ihan ymmärrettävää.

Nyt kun lapsikuolleisuus on kehittyneissä maissa lähellä nollaa, ei naisen tarvitse synnyttää enää yli kuutta lasta lajin säilyvyyden kannalta, vaan kaksi tai kolme riittäisi. Ehkäisy ja lastenhankinnan suunnittelun myötä naiset ovat vapautuneet kodin piiristä hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Ja kun tämä mahdollisuus on ollut voimassa muutamissa läntisissä maissa alle sata vuotta, niin on kertakaikkisen hämmästyttävää, että siitä vedetään näin piakkoin johtopäätökset, että nou kän duu, menkääs vittuun siitä päättämästä, kun ette vaan osaa, ja ei rahkeet riitä.

Kyllä miehet ja naiset ovat biologisesti erilaisia. Mutta eivät niin erilaisia, että se vaikuttaisi dramaattisesti päätöksentekoon. Sotien aikana naiset pyörittivät koko kotirintamaa alkaen maanviljelyksestä teollisuuteen, eikä ne rattaat todellakaan siihen kamalaan naisvaltaan kaatuneet. Sen lisäksi naiset organisoivat keskenään koko Lotta-järjestön, ja se on varmasti aika helvetin hyvä esimerkki siitä, mihin naiset keskenään kykenevät. Eikä se ollut mitään akkojen pikkupuuhastelua, vaan todella iso ponnistus koskien koko maata. Naiset järjestivät ilmatorjuntaa ja huoltokoneiston rintamalle, ja niin vain on tämä kaikki hetken päästä unohtunut.

Mitä tulee naisten johtamiskykyyn ja sen mittaamiseen, niin juurihan julkistettiin EVA:n tutukimusta aiheesta, jossa todettiin, että naisjohtoiset yritykset tekevät tutkitusti enemmän voittoa kuin miesjohtoiset. Miten tämä nyt sopii siihen kuvaan, etteivät naiset osaa ottaa riskejä tai johtaa menestyksekkäästi?

Totta perseessä suuri osa naisista on kanapäisiä pölvästejä, mutta niin on muuten puolet miehistäkin keskimääräistä vähä-älyisempiä.

Kun aikaisemmin vielä kyseenalaistettiin, että voiko naisilla olla älyä laisinkaan, niin tässä sinä Tuplis jo sangen lahjakkaasti toteat, että naisilla on toki älyä, mutta ei viisautta. Siis käännät asian aivan ympäri, kun osoitettu on, että sama äly se naisenkin aivoissa asuu kuin miehenkin. Nyt puuttuukin viisaus, ja sitähän ei mittaamalla voi todeta, eikä sitä mistään saa muutoin kuin syntymälahjana - siis taas asia, johon ei vaan voi kyetä ja jota ei voi todistaa millään, että onko sitä vai eikö ole. Kätevä väite, totta tosiaan.

--

Mitä taas tulee länsimaisen yhteiskunnan "kriisiin" maahanmuuttajien tulvan alla, niin se ei muuten ole mikään uusi juttu, eikä uutinen. Nimenomaan tällä mantereenpätkällä on pyörinyt historian saatossa sellainen muuttoliikkeen pyörremyrsky, että sillä ei ole mitään tekemistä naisten politiikkaan astumisen kanssa. Roomakin otti ja kaatui barbaarien invaasion ihan ilman naisten apua. Espanja taas oli pitkään 700-luvulla muhamettilaisten (maurien) hallussa, eikä silläkään ollut naisten kanssa mitään tekemistä. Esimerkkejä on satoja.

Se, millä valtavia kansanliikkeitä voidaan hillitä tai hallita, on nimittäin niin iso kysymys, että eivät sitä ole miehetkään tähän asti kyenneet ratkaisemaan.

Kulttuuri on murtunut ennenkin. Missä te miehet olitte silloin, kun ristiretket alkoivat 1000-luvulla Suomeen, ja koko suomalainen kulttuuri käännettiin ympäri ja tuhottiin? Vanhat nimet katosivat, samoin tavat. Meillä ei ollut vielä kirjoitettua kieltä ja kaikki katosi muutamassa sukupolvessa. Lapset on nimetty siitä pitäen Raamatun pyhimysten mukaan ja kaikki entinen katosi kuin tuhka tuuleen. Miksette suojelleet meidän kulttuuria jo silloin, kun kerran osaatte? Jäljellä on enää karjalaisten laulut, mutta eivät ne ole meidän kaikkien kulttuuriperintöä: karjalaiset ovat oma heimonsa. Meille muille ei jäänyt mitään. Laiha on lohtu muutamasta metsälorusta ja kolmesta alkuperäisnimestä kalenterissa, kun kuollut on koko kulttuuri.

Ja nyt se on muka naisten vika, kun ollaan menossa "alaspäin". Mikä sinä olet suuntia sanomaan? Ehkä seuraava kulttuurimurros on parempi kuin edellinen kristillinen.

Tuplis kirjoitti...

Naisille on iän kaiken ollut hyötyä nimenomaan ryhmissä toimimisessa. Eikä vain kahden tai kolmen kaverin, vaan koko yhteisön tasolla. Eihän niissä metsissä ole voinut edes liikkua yksin keräilemässä yhtään mitään ilman isompaa joukkoa turvana petoeläimiltä. Ei se ole yksinäistä työtä, vaan ryhmätyötä. Eikä kotitalousaskareista ole kymmeniin tuhansiin vuosiin voinut selviytyä yksin, jo tulentekoon, nahkan parkitsemiseen, ruuan säilöntään ja rakentamiseen tarvitsee muita ihmisiä - muita naisia. Siinä olisi henki poissa koko ryhmältä, jos naiset olisivat niin pahantahtoisia individualisteja kuin nyt väitetään.

Kaikki tämä on hyvin pienen mittakaavan yhteistyötä, ja historiallisesti sitä on harjoitettu yksistään perheen ja suvun kesken.

Koko ihmislajin olisi mahdotonta menestyä, jos 50% koko lajista olisi kyvytöntä hupsankeikka paskasakkia.

Ilmaus sisältöineen ovat omiasi.

Täytyy myös muistaa, että sillä aikaa, kun miehet ovat olleet metsästys- ja sotimismatkoillaan pitkiäkin aikoja: viikkoja, kuukausia, vuosia, naiset ovat yhdessätuumin pitäneet taaksejäänyttä yhteisöä pystyssä, ja pystyssähän se on pysynyt.

Kyllä; kun ulkoiset uhat estetään, ei ole mitään erityistä pakkoa suuremman yhteisön infrastruktuurille.

Naisen osallistuminen kodin ulkopuoliseen elämään, politiikkaan ja työhön on ollut vaikeaa ja lähes mahdotonta siitä yksinkertaisesta syystä, että ehkäisyä ei ole ollut, ja lapsia on tullut 1 kerran puolessa vuodessa koko hedelmällisen iän ajan. Ei ole ollut mahdollista tehdä muuta kuin olla raskaana ja huolehtia lapsikatraasta, ja taloustöistä. Se on ihan ymmärrettävää.

Täten on myös täysin ymmärrettävää, että naisilla ei ole tarpeen puuttuessa kehittynyt mitään erityistä taipumusta laajempien suvunulkoisten sisä- ja ulkoryhmien muodostamiseen. Ei siinä ole mitään väärää saati hävettävää.

Ja kun tämä mahdollisuus on ollut voimassa muutamissa läntisissä maissa alle sata vuotta, niin on kertakaikkisen hämmästyttävää, että siitä vedetään näin piakkoin johtopäätökset, että nou kän duu, menkääs vittuun siitä päättämästä, kun ette vaan osaa, ja ei rahkeet riitä.

Oletko lukenut tekstiä saati kommentteja ollenkaan? Toistan nyt erikseen: Siksi toisekseen minä en sano, että naisten pääsy eduskuntaan on ongelma. Se on ongelma, että naiset pääsevät eduskuntaan siksi, että ovat naisia.

Se sinänsä on jo osoitettu, että teksti, joka keskustelun aikaansai, ei ollut likikään loppuun asti mietitty ja että tämä kommenttiosio selkiyttää ja parantelee pohdintaani monin osin.

Kyllä miehet ja naiset ovat biologisesti erilaisia. Mutta eivät niin erilaisia, että se vaikuttaisi dramaattisesti päätöksentekoon.

Jokapäiväisessä elämässäni pistän merkille, että kyllä ovat ja kyllä vaikuttaa.

Sotien aikana naiset pyörittivät koko kotirintamaa alkaen maanviljelyksestä teollisuuteen, eikä ne rattaat todellakaan siihen kamalaan naisvaltaan kaatuneet. Sen lisäksi naiset organisoivat keskenään koko Lotta-järjestön, ja se on varmasti aika helvetin hyvä esimerkki siitä, mihin naiset keskenään kykenevät. Eikä se ollut mitään akkojen pikkupuuhastelua, vaan todella iso ponnistus koskien koko maata. Naiset järjestivät ilmatorjuntaa ja huoltokoneiston rintamalle, ja niin vain on tämä kaikki hetken päästä unohtunut.

Lotat olivat kyllä paitsi mielenkiintoinen myös harvinaislaatuinen ilmiö. Se on altruistisen yhteisöllisyyden osoitus, jollaista on erittäin vaikea löytää muusta naistoiminnasta.

Mitä tulee naisten johtamiskykyyn ja sen mittaamiseen, niin juurihan julkistettiin EVA:n tutukimusta aiheesta, jossa todettiin, että naisjohtoiset yritykset tekevät tutkitusti enemmän voittoa kuin miesjohtoiset. Miten tämä nyt sopii siihen kuvaan, etteivät naiset osaa ottaa riskejä tai johtaa menestyksekkäästi?

Lainaan taas itseäni, tällä kertaa ihan pohjatekstin alusta: Poikkeuksia löytyy, mutta siinä määrin marginaalisessa mittakaavassa, että niillä ei kirjoitukseni suhteen ole mitään merkitystä. Tarkoitukseni oli tällä ilmaista, että yleistän. Vieläpä karkeasti. Tästä huolimatta yhteiskunnat koostuvat ihmisistä, mistä seuraa, että mitä naisvoittoisempi yhteiskunnan päätöksentekoelimet ovat, sitä tyypillisemmin naisellista päätöksenteko on.

Kyllä, naisjohtoiset yritykset tekevät tutkitusti enemmän voittoa kuin miesjohtoiset. Tarkoittaako tämä sitä, että naiset ovat keskimäärin parempia johtajia kuin miehet? No ei tarkoita. Se tarkoittaa sitä, että ne naiset, joilla on riittävästi draivia päästäkseen kyseiseen asemaan, ovat todella saaneet ansaita paikkansa. He eivät suinkaan edusta ”kiintiönaisia”, vaan konkreettista meriittiä.

Kun aikaisemmin vielä kyseenalaistettiin, että voiko naisilla olla älyä laisinkaan, niin tässä sinä Tuplis jo sangen lahjakkaasti toteat, että naisilla on toki älyä, mutta ei viisautta.

Demokraattinen yhteiskunta, jossa ei tarvitse ansaita äänestysoikeuttaan, tuottaa päättäjiksi saman keskimääräisen tolkun ihmisiä kuin mikä keskimääräinen tolkku muutenkin ihmisillä on. Tämä ei ole erityisen korkea, kuten varmaan itsekin tiedät. Tämä tarkoittaa sitä, että päättäjiksi päätyy peruspirkkoja, ei suinkaan niitä säkenöivän lahjakkaita työllään paikkansa ansainneita yritysjohtajia. Kuten olen aikaisemminkin todennut, myös viisaita ja paikkansa täysin ansainneita naispoliitikkoja on, mutta se ei kerro naisten keskimääräisestä lahjakkuudesta siihen touhuun yhtään mitään. Minun silmiini näyttää valtavasti siltä, että naisten määrän kasvu yhteiskunnan hallinnossa tuo mukanaan päätöksentekoon lähinnä sellaisia piirteitä, joita ilman pärjättäisiin paremmin.

Mitä taas tulee länsimaisen yhteiskunnan "kriisiin" maahanmuuttajien tulvan alla, niin se ei muuten ole mikään uusi juttu, eikä uutinen.

Eipä ei. On totta, että änkyrätaistolaisia ilmapäitä löytyy miehistäkin aivan riittävästi aikaansaamaan monikulturismin ja EU:n kaltaisia utopistisia hirviöitä. Yhteiskunnallisen päätöksenteon kuitenkin painottuessa entistä enemmän poliittiseen korrektiuteen ja muotoseikkoihin (molemmat naisellisia ilmiöitä) on kriittisen äänen esiintuonti tämän takia useamman kertaluokkaa vaikeampaa. Tätä väitettä minun on tosin hiton vaikea konkreettisesti todistaa.

Se, millä valtavia kansanliikkeitä voidaan hillitä tai hallita, on nimittäin niin iso kysymys, että eivät sitä ole miehetkään tähän asti kyenneet ratkaisemaan.

Ratkaisu: poliittinen päätös. Esimerkiksi Suomi voi tällä hetkellä täysin vapaasti päättää keitä se ottaa maahan ja keitä ei. Maahanmuutto ei ole mikään luonnonvoima, jonka kanssa on vaan tultava toimeen. Se ei ole sää, jota ihminen ei voi hallita tai päätöksillään vaikuttaa.

Ja nyt se on muka naisten vika, kun ollaan menossa "alaspäin". Mikä sinä olet suuntia sanomaan? Ehkä seuraava kulttuurimurros on parempi kuin edellinen kristillinen.

Naiset myötävaikuttavat näkemykseni mukaan valitettavan paljon siihen alaspäinmenoon. Minun mielestäni islamilainen kulttuurimurros on jo ajatuksena järkyttävä, ja sitä kohti tässä ollaan menossa. Tai sitten sisällissotaa, josta suomalainen kulttuuri saattaa selvitä. Yhtä kaikki, arvot kovenevat joka tapauksessa ja naisellisuus siirtyy yhteiskunnallisessa päätöksenteossa marginaaliin tai katoaa kokonaan.

Matias kirjoitti...

Ikävä kyllä minulla ei ole ollut kerta kaikkiaan aikaa muodostaa hyvää vastausta. Sen saapumisessa voi vielä hieman kestää, mutta eilen illalla hahmotin sen keskeisen ongelman, mikä minulla on ollut evoluutiopsykologian kanssa.

Idea vaikkapa siitä, että naisilla olisi tiukka hoivausrefleksi ja että he evoluutiopsykologisista syistä suhtautuisivat esimerkiksi lapsen itkuun voimakkaammin kuin miehet on minusta ihan käypä ajatus, enkä kovinkaan voimakkaasti kyseenalaistaisi tuollaiseen perustuvia väittämiä.

Sen sijaan, ajatus, että evoluutiopsykologia saisi vaikkapa naispoliitikot höllentämään maahanmuuttokriteerejä, jotta saisivat lisää miehiä Suomeen on minusta jotakuinkin absurdi. En vain millään usko, että jotkut primaalit vaistot vaikuttaisivat noin hienovaraisesti ja noin suunnitelmallisesti tuon abstraktiotason juttuihin. Ja tuskin ne ainakaan tietoisella tasolla vaikuttavat.

Sama homma johtamisessa. Miehillä voi hyvinkin olla evolutionaarinen etulyöntiasema ryhmänjohtamisessa, joka saattaisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että miehet pärjäävät kersantteina naisia paremmin. Sen sijaan en usko, että tuhansia vuosia mammutteja metsästämällä saavutetut evoluutioharppaukset enää auttavat kun on kyse yritysjohtamisesta, jossa jälleen liikutaan hyvinkin eri abstraktiotasolla.

Mutta tämmöinen pureskeltava. Koetan jossain vaiheessa saada puristettua sen verran aikaa jostain välistä, että ehtisin tehdä semmoisen kohta-kohdalta vastauksen tuohon aiempaan keskusteluumme.

Tuplis kirjoitti...

Jep, ota ihan rauhassa aikaa vaan, ei tässä kiire ole.

Kansankokonaisuuden viimeisimmät 1 ja 2 muuten tuovat tähän lisää näkökulmaa. Jos väite ihmisen evoluution kiihtymisestä kulttuurievoluution ansiosta pitää paikkansa, on hyvinkin mahdollista, että jo 10000 vuodessa naisjohtoisessa yhteiskunnassa naisille kehittyisi johtamisessa olennaisia biologisia valmiuksia. Ongelmana olisi vain se, miten saada sellainen yhteiskunta pysymään kilpailukykyisenä siihen asti.

Anonyymi kirjoitti...

"Naiset myötävaikuttavat näkemykseni mukaan valitettavan paljon siihen alaspäinmenoon. Minun mielestäni islamilainen kulttuurimurros on jo ajatuksena järkyttävä, ja sitä kohti tässä ollaan menossa. Tai sitten sisällissotaa, josta suomalainen kulttuuri saattaa selvitä. Yhtä kaikki, arvot kovenevat joka tapauksessa ja naisellisuus siirtyy yhteiskunnallisessa päätöksenteossa marginaaliin tai katoaa kokonaan."

Minä uskon samalla tavalla.Saa muuten nähdä,mikä on naispoliitikkojen tilanne esim.50 vuoden päästä?Luulen,että paljon tiukempi ja asenneilmapiiri myös.Uskon,että Euroopassa on edessä aikamoinen sota jonka jälkeen naismaiset arvot saavat aika kovaa kyytiä ja naisten pääsy politiikkaan vaikeutuu.

"Minun silmiini näyttää valtavasti siltä, että naisten määrän kasvu yhteiskunnan hallinnossa tuo mukanaan päätöksentekoon lähinnä sellaisia piirteitä, joita ilman pärjättäisiin paremmin."

Naiset tekevät miehiä huomattavasti enemmän päätöksiä empatian perusteella,mikä on esim.maahanmuuttopolitiikasta päätettäessä aika iso heikkous.Katsokaa vaikka mitä naisvaltainen,sosiaalidemokraattinen hallitus sai Ruotsissa aikaan.Sen sijaan,että ihan realistisesti ajateltaisiin mikä on järkevää,jos halutaan säilyttää nykyinen liberaali maa,päätöksiä tehdään pelkän tunteen palon perusteella.

"Ainoa päätöksentekoelimiltään vähänkään naisvaltaisempi kulttuuripiiri (ikinä missään), eli koko läntinen Eurooppa, tekee omaehtoista itsemurhaa kärräämällä kulttuuripiiriinsä alati kasvavia vieraiden ja vihamielisten kulttuurien asukkaita. Kaikki läntisen Euroopan maat, joissa on kosolti naisia päättämässä asioista. Kaikki tismalleen samalla tavalla.

En osaa täysin selittää sitä, miksi naisten määrän kasvaessa hallinnossa se samalla tappaa kaikki terveen järjen äänet hallitsevasta eliitistä, mutta yhtä kaikki niin tapahtuu."

Johtuu varmaan siitä,että naiset painottavat poliitikkoina toimniessaan enemmän empatiaa.

Puhutaan yleisesti,että naiset edustavat miehiä useammin "pehmeitä arvoja" (empatia,suvaitsevaisuus jne),kun taas miehet edustavat "kovia arvoja"(kilpailuhenkisyys,agressiivisuus jne).Feminisaatiosta puhuttaessa tarkoitetaan yhteiskunnan arvojen muuttumista naismaiseen suuntaan naisten päästessä johtaville paikoille.

Olen itse nuori nainen,mutta siitä huolimatta täysin samaa mieltä tästä asiasta.Itseäni ärsyttää hirveästi se,miten tolkuttoman surkeita ja typeriä useat naispoliitikot ovat ja miten haitallisia päätöksiä he tekevät tulevaisuutta ajatellen.

Naiset ovat ainakin pohjolassa miehiä huomattavasti useammin niitä,jotka kannattavat maahanmuuttoa islamilaisista maista.Ja jotka muutenkin edustavat näitä pehmeitä arvoja.

Islamin on helppo työntyä Eurooppaan,sillä eurooppalaisten arvot ovat pehmeämpiä,feminiinisempiä.Iran on esimerkiksi maa,joka on muiden Lähi-Idän maiden tapaan miesten johtama,ja jonka arvot siten ovat myös miehisiä (aggressiivisuus,päämäärätietoisuus jne).Suomen päättäjistössä on paljon naisia,jotka haluavat höllentää maahanmuuttoa ja ovat muutenki "suvaitsevaisempia" (biologisista syistä johtuen)vieraita vaikutteita kohtaan.Maailma on kuitenkin miesten ja varsinkin islamilainen maailma,joka pyrkii levittämään aatettaan/uskontoaan aggressiivisen määrätietoisesti.Muslimimaiden yhetistyöjärjestössä (OIC) onkin todettu,että maahanmuutto on tehokkain keino juurruttaa islam Eurooppaan ja muuttaa Eurooppa islamilaiseksi.Naisvaltainen yhteiskunta ei pärjää miesvaltaista yhteiskuntaa vastaan kulttuurien taistelussa,sillä miehet ovat paljon kovapäisempiä ja aggressiivisempia.Naiset antavat tilaa humaanin ymmärryksen nimissä jopa niille vihamielisille kulttuureille.

Realisti

Aava kirjoitti...

Vastine Anonyymille:

"Naiset tekevät miehiä huomattavasti enemmän päätöksiä empatian perusteella,mikä on esim.maahanmuuttopolitiikasta päätettäessä aika iso heikkous."

Minusta empatiaperusteinen päätöksenteko ei suinkaan ole absoluuttinen heikkous. En ole poliittinen vaikuttaja (nainen tosin kylläkin) mutta rohkenisin silti väittää, että polittisessa päätöksenteossa nimenomaan empatiasta olisi kovasti hyötyä; kyvystä samaistua niihin, keitä päätöksenteko olennaisella tavalla koskee.

Ja oma tämänhetkinen käsitykseni on siis se, että miespuoliset johtotehtävissä toimivat henkilöt ovat yleensä olleet naisia etevämpiä juuri siksi, että heillä on näitä naiskollegoitaan enemmän ymmärrystä (ja ehkä rohkeuttakin) oman ryhmänsä tarpeita kohtaan.

Päättäjä, joka priorisoi oman väestön ulkopuolisten yhteisöjen tarpeet kovin korkealle, on edustuksellisen demokratian irvikuva: hän ei silloin edusta enää kovin hyvin sitä kansaa, johon hän itsekin kuuluu. Sen käsityksen mukaan, jonka olen maahanmuuttokysymyksestä saanut, näyttääkin siltä, että naisilla ilmenee miehiä enemmän taipumusta maksimoida toisten huomioonottaminen kuin sen oman ryhmän edunvalvonta.

"Johtuu varmaan siitä,että naiset painottavat poliitikkoina toimniessaan enemmän empatiaa."

Hmm. Minä tosiaan ennemminkin näkisin asian siten, että kyse olisi nimenomaan naisissa ilmenevän tietynlaisen empatian puutteesta, ja maahanmuuttokysymyksessä tämä kyseinen empatiavaje sitten valitettavasti kohdistuu omaa väestöään kohtaan. Mikä tietysti on suorastaan traagista, jotenkin luonnotonta ja erittäin epätarkoituksenmukaista vieraskoreutta.

Kyse ei siis mielestäni niinkään olisi empatian määräeroista miesten ja naisten välillä, vaan siitä, miten eri tavoin (ja keihin) miehet ja naiset empatiansa kohdentavat.