Pages

Kaaos, individualismi, naiseus

Tiedostaen hyvin, että meissä kaikissa on sekä miehisiä että naisellisia piirteitä, totean yleistäväni miehet yleisesti ottaen miehisemmiksi kuin naiset ja naiset naisellisemmiksi kuin miehet. Poikkeuksia löytyy, mutta siinä määrin marginaalisessa mittakaavassa, että niillä ei kirjoitukseni suhteen ole mitään merkitystä.

Toisin kuin yleisesti totena pidetään, on individualismi pikemminkin naisellinen kuin miehinen aate. Naisilla ei ole ollut kummempaa evolutiivista insentiiviä työskennellä yhdessä kilpaillessaan miesten resursseista ja huomiosta, vaan toiset naiset ovat pikemminkin olleet tässä tehtävässä heidän tiellään - hyödyllisinä vasta kun oma uros on jo valloitettu ja silloinkin näiden suhteen on oltava varuillaan, etteivät vie omaa. Siedettävimmillään sukulaisina.

Naisten yhteistyö muiden kuin perheensä kanssa on pikemminkin negatiivista kuin positiivista; kyräilyä ja selkäänpuukotusta, maineen tahraamista ja muuta destruktiivista toimintaa. Tästä feminismi on oiva esimerkki.

Miehillä sitä vastoin on ollut sekä tarpeellista että hyödyllistä muodostaa liittoutumia toisten miesten kanssa: monta miestä saa paremmat tulokset metsästyksessä, kannustavat toistensa kilpailuviettiä yltäen parempiin suorituksiin resurssien haalimisessa, sotivat toisten miesten (tai ns. yksinäisten susien) liittoja vastaan alueensa resursseista ja naisista. Mitä enemmän tarpeita miestenvälinen yhteistyö pyrkii aikaansaamaan, sitä enemmän tarvitaan sääntöjä ja lakeja, ja ennen pitkää miehinen porukka muodostaa yhteiskunnan.

Miesten yhteistyö on luonteeltaan rakentavaa, ja tähtää siihen, että asiat tapahtuvat paremmin, tehokkaammin ja sujuvammin.

Yhteiskunta palvelee sekä sen muodostavien miesten että naisten etuja, mutta sen synnyttävät ja sitä luontevimmin pyörittävät miehet. Mitä enemmän yhteiskunnan päättävissä asemissa on miehiä, sitä selkeämmät ja yleispätevämmät yhteiskunnan säännöt ovat. Mitä enemmän yhteiskunnan päättävissä asemissa on naisia, sitä pirstaloituneempi yhteiskunnasta tulee, koska naiset eivät evoluution kuluessa ole päätyneet tilanteeseen, jossa heidän tulisi ajatella välitöntä perhettään suurempia ihmisryhmiä. Ratkaisu, mikä saattaa olla hyvä yhden perheen selviytymistä ajatellen, voi hyvinkin olla katastrofi koko muulle yhteiskunnalle.

Epäjärjestys, kaaos, vitaalisuus, ovat kaikki naiseuden ilmentymiä. Miehet toimivat helpoiten ja parhaiten selkeiden sääntöjen puitteissa. Naisille säännöt ovat korkeintaan suosituksia, ja niitä seurataan jos siltä sattuu tuntumaan. Tästä syystä yhteiskunnat, joiden päättävissä elimissä on paljon naisia, ovat käyttäytymiseltään irrationaalisia ja kaoottisia, ja niiden päätökset ovat mielivaltaisia, huonosti perusteltuja ja hyödyltään usein kyseenalaisia.

Miesten ja naisten erot poliittisessa toiminnassa on helppo havaita: mies on kuin jousiampuja, joka tahtoo ampua napakympin, kun nainen taas on kuin jousiampuja, joka tahtoo vain ampua ja ampua, nauttia tekemisestään ja sen intensiteetistä ja tunnusta.

Lienee turha sanoa, että näkemykseni mukaan suomalainen yhteiskunta, politiikka ja media on luonteeltaan äärimmäisen naisellinen ja että se on virhe, joka on korjattava, niin kauan kuin vielä voimme. Kirjoittamani asiat eivät ole todennäköisesti miellyttäviä, mutta niiden totuusarvo ei riipu siitä, mitä tuntemuksia ne herättävät.

Sukupuolten sodasta, evoluutiosta ja maahanmuutosta

Miehiä ja naisia syntyy osapuilleen yhtä paljon. Miehet kuitenkin kuolevat nuorempina, useampiin tauteihin, tapaturmiin ja väkivallan seurauksena, kuin naiset. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä pidemmälle ikähaitarissa mennään, sitä suurempi on naisten osuus suhteessa miehiin. Yhteiskunnassa, jossa on enemmän naisia kuin miehiä, on helppoa olla mies. Tarjontaa riittää - myös ilman tarvetta sitoutua.

Tästä seuraa suoraan se, että naiset joutuvat pikemminkin kilpailemaan miehistä kuin päinvastoin. Ymmärrettävästi halutun joukon kärkipäässä eivät ole naiset, jotka ovat lisääntymiskautensa lopun tienoilla tai jo ohittaneet sen. Nämä naiset siis ovat valtavassa vaarassa jäädä yksin, koska miehet kilpailevat ikään katsomatta hedelmällisen ikäisistä ja näköisistä naisista.

Tämä selittää valtavan hyvin sen, minkä takia erityisesti kyseisen naisryhmän edustajat haluavat edistää (afrikkalais)miesten maahanmuuttoa. He haluavat yhteiskuntaan tilanteen, jossa miehistä on ylitarjontaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että miehet joutuisivat kilpailemaan entistä kovempaa naisista, joita haluavat, ja koska naisia olisi vähemmän, heruisi miehiä myös niille, jotka eivät ole miesten haluttujen listan kärkipäässä. Tilanteen voi aikaansaada myös sallimalla moniavioisuuden, jolloin alfauroilla on monta vaimoa ja alemman markkina-arvon miehillä ei ainuttakaan.

Tämä on siis alhaisen markkina-arvon omaavilta naisilta mainio veto: he lisäävät omaa saantiaan ja vahvistavat avioliittoja (koska naisia on vähän, sellaisen pitämisen prioriteetti kohoaa). Tämä on heidän silmissään yksiselitteisesti hyvä asia. Sivuhuomiona todettakoon, että koska kannatetaan nimenomaan afrikkalais- ja muslimimiesten eikä esimerkiksi aasialaismiesten maahantuontia, painotetaan sitä, että maahantuonnin syy on seksuaalinen. Kyseiset miesryhmät kun tunnetusti ovat kunnostautuneet riskinotossa (vaan eivät työnteossa saati lainkuuliaisuudessa, mikä syökin pohjan työperäisyysargumentilta täysin).

Em. ryhmien mielestä niin positiivisella asialla on kuitenkin kääntöpuolensa.

Kun miehiä on enemmän kuin naisia, miehet ottavat aina vain kovempia riskejä saadakseen haluamansa (ja pitääkseen sen sellaisen saatuaan). Miehet joutuvat kilpailemaan naisista kovempaa, tarkoittaa se myös väkivallan ja mustasukkaisuuden lisääntymistä samalla kertaa. Tämä ei toki haittaa menopaussinaisia, koska he eivät kilpaile hedelmällisen ikäisistä naisista eivätkä myöskään merkittävästi kärsi lisääntyneistä raiskauksista ja mustasukkaisuusväkivallasta, joiden ensinmainitun pääasiallinen kohde ovat juuri ne halutut hedelmällisen oloiset nuoret kauniit naiset ja jälkimmäisen miehet.

Koska homomiehet hyötyvät myös miestarjonnan kasvaessa, ei ole mitenkään ällistyttävää huomata, että piireissä, joissa suhtaudutaan afrikkalaismiesten maahantuontiin positiivisimmin, ovat yliedustettuina ei-niin-haluttavat naiset (joko ikä- tai muista syistä) ja homomiehet, koska näille ryhmille touhussa on eniten porkkanaa.

Homomiehet tosin ovat kusessa siinä vaiheessa jos homoja vihaavan kulttuurin maahanmuutto (tai vaikutus) ylittää kriittisen rajan, mutta heille olennaisempaa näkyy olevan halujensa tyydytys nyt. Samaan tapaan kuin vähemmän haluttaville naisille, joita ei suinkaan haittaa, että muut joutuvat maksamaan heidän yksinäisyyden lievityksensä hinnan. Oma napa on lähempänä kuin mahdollisen tyttären napa tämän saavuttaessa nuoruuden ja hedelmällisyyden tuntomerkit.

Täten on kuitenkin todettava, että kun miesten maahanmuuttoa haluavat suitsia erityisesti heteromiehet, on kyse omalta osaltaan myös siitä, että he eivät pidä kilpailun kiristymisestä havitellessaan samoja naisia kuin maahan muuttavat miehet. Tämä pointti siis pitää paikkansa ja sitä usein kutsutaan virheellisesti rasismiksi, mikä ei siksi pidä paikkaansa, että samanrotuiset naiset todennäköisesti kelpaisivat, mitä yhteiskunnalliseen mies/naislukumäärän suhteeseen tulee.

Olennaista on kuitenkin muistaa myös taloudellinen kannattavuus ja yhteiskunnallinen vakaus. Yhteiskunta, jossa on enemmän naisia kuin miehiä, on vakaa, koska miesten ei tarvitse ottaa niin paljon riskejä saadakseen haluamansa laisen naisen, ja toisaalta se kärsii paljon vähemmän riskinotosta seuraavasta väkivallasta ja epävakaudesta kuin vaihtoehtonsa. Taloudellisesti vakaat olot tapaavat olla vaihtoehtojaan vauraammat ja mahdollistavat esimerkiksi pohjoismaissa taannoin erityisen hyvin toimineen sosialidemokratian.

On myös muistettava, että miesten kilpailun naisista yltyessä se vaatii myös enemmän uhreja. Uhrit ovat pääsääntöisesti miehiä (ja nuoria, haluttavia naisia), mikä tarkoittaa jälleen sitä, että ennen pitkää naisia on taas enemmän kuin miehiä. Jolloin miehiä on taas tuotava lisää. Jne ad infinitum. Yhteiskunta ei siis voi pitkällä tähtäimellä hyötyä noidankehästä mitenkään.

Maahanmuuton mahdollistaminen ihmisryhmistä, joiden maahantuonti on taloudellisesti kestämätöntä, on järjetöntä, katsoi sitä miehen tai naisen näkökulmasta. Suomen maahanmuuttopolitiikka on juuri tällaista, ja se palvelee ainoastaan maahanmuuttajien ja vähemmän haluttavien naisten etua - kummankin hyvin lyhytnäköisesti, kuten olen perustellut.

Ps. Aiheesta on kirjoittanut myös kaimani blogissa Asabiyah (1, 2).

Ristus perkele


"Thorsin lakiesityksen helmiin kuuluu se, että rikoksia tehneellä, karkotuspäätöksen saaneella maahanmuuttajalla pitää olla oikeus perheenyhdistämiseen Suomessa."

Ja tällä on hallituksen yksimielinen tuki. Ei voi olla totta. Tai siis, ei pitäisi voida, mutta on.

Käykääs lukemassa uuden ulkomaalaislain merkityksestä ja käykää sen jälkeen allekirjoittamassa sitä vastaan addressi.

Oikeasti, jos tämä maa mitään merkkaa, suosittelen käväsemään kirjoittamassa nimensä tuohon addressiin.


Infernaalisessa nousussa

Tänään suoritin paluun salille kuukauden tauon jälkeen. Kehoni toimii taas; palan riemusta.