Pages

1/12 takana

Huraa, eka holiton kuukausi muutamaan vuoteen takana.

Ei hullumpaa; on tullut luettua, treenattua ja itse asiassa oltua jopa sosiaalisempikin kuin aikaisemmin. Tosin treenasin liikaa suhteessa syömisiini ja lepoihin, minkä ansiosta vilustuin, ja nyt olen odotellut tässä toipumista jo hyvän tovin, mutta kai se jossain välissä tästä.

Olen myös havainnut päätökseni olevan jossain määrin tarttuvaa sorttia. Huumorinsa siinäkin.

Ps. Hassua muuten: vierastan sitä, kun ihmiset toivottelivat onnea päätöksessäni pysymisessä. Vähän ihmetyttää se, että millä tavoin sen pitäisi olla onnesta kiinni? Ehkä se tapahtui kohteliaisuudesta, mutta minä luen helposti onnentoivotuksiin rivien väliin epäilyn siitä, että sitä onnea myös tarvitaan. Sikäli kun onni on minkäänlainen faktori, toivoisin itselleni mahdollisimman huonoa - tässä on tarkoitus olla kyse tahdosta.

0 kommenttia: