Pages

Ihan mitä sattuu

Istun duunipaikalla työpäivän päätteeksi ja tuijotan monitoria silmät ristissä. Mietin lukuisia asioita joita on tehnyt mieli sanoa mutta jättänyt sanomatta, koska en ole halunnut kirjoittaa mitään itsestäni.

Minua kertakaikkisesti vituttaa netin täysi blogeja, joissa ihmiset kertovat seikkaperäisesti siitä, mitä milloinkin tekevät ja lässyttävät ympäripyöreitä tyhjänpäiväisyyksiä vailla mitään muuta ideaa kuin ilmeinen hinku nähdä kirjoittamiaan sanoja ruudulla.

Kuitenkin kirjoitin taannoin avautumisen siitä, että kirjoittaja, joka kirjoittaa yleisöään miellyttääkseen, eikä siksi, että olisi jotain sanottavaa, pettää yleisönsä. Samalla tavalla tekee kuitenkin kirjoittaja, joka jättää sanottavansa kirjoittamatta koska pelkää pettävänsä yleisönsä. Ja kalikka osuu.

Olen luonut blogilleni säännöt, Systeemin. Ajankohtaisaiheita ja ihmissuhdekuvioita, ennalta määriteltyä sisältöä, jotka jättävät minusta suurimman osan pois. Minulla on systeemi, koska se tuo turvaa. Turvaa siltä ajatukselta, että lukijani suksisivat nevaan ennemmin kuin jatkaisivat blogini lukemista.

Morjens säännöt, se on nyt soromnoo. Mennään syteen, aina vaan syvemmälle. Kornia, mutta olkoon.

1 kommenttia:

Kami kirjoitti...

Niin no sitä minä vähän ihmettelinkin ja toisaalta kadehdin, kun en itse mielestäni kykene muodostamaan älyllisiä mielipiteitä joita ei kuka tahansa pystyisi, joten kirjoitan vain siitä mitä näen ja koen. Eihän minulla muutakaan ole.

Yksi plussa siinä on ollut. Tajuan itsekin miten vitun sekaisin olen ja erilainen eri aikoina. Vaikkei mikään siitä mitä sanon olisikaan todellista tai totta, se antaa kuitenkin kiintopisteen tarkastella ja prosessi etenee. Osa ihmisistä on alkanut näyttää edesottamuksissaan alkeellisilta ja läpinäkyviltä. Heillä ei ole välinettä työstää ajatusmalleja tai tarvetta.

Vittumaista on vaan se etten enää edes muista mitä olen aikaisemmin kirjoittanut ja todennäköisesti toistan itseäni aika pahasti, mutta sen voi kuitata olankohautuksella. Kenenkään ei ole pakko lukea ja minä päivänä tahansa myönnä että paskaahan se on. Mutta ainakin niin rehellistä paskaa kuin vaan kykenen tuottamaan.