Pages

Tulevaisuusnäkymiä

Eurooppa on tiellä, jolta ei ole paluuta. Tunneperäinen maahanmuuttopolitiikka maista, joilla menee täkäläisten standardien mukaan huonosti, on aikaansaanut sen, että jo useampi prosentti koko Euroopan asukkaista on syntynyt sen ulkopuolella eikä tunnusta mitään eurooppalaiseksi määriteltävissä olevaa kulttuuria. Jo tähän päivään mennessä se on maksanut Euroopalle demokratian, sananvapauden ja totuudessa pitäytymisen periaatteen.

Tilalle olemme saaneet valtavan määrän rikollisuutta, nopeasti heikkenevän huoltosuhteen ja kotimaiden valtakulttuurista irtisanoutuvia, erioikeuksia vaativia vähemmistöjä, jotka kasvavat suhteellisesti kuusinkertaista vauhtia suhteessa valtaväestöön.

Tilanne ei ole riittävän paha. Sitä pahentavat jatkuvasti aktiivisella toiminnallaan eurooppalaiset viranomaiset ja ”kansanedustajat” – jotka eivät ainakaan oman kansansa parasta ajattele – jotka kärräävät jatkuvalla syötöllä tänne lisää ihasteltavaa toiseutta ja suvaittavaa. Jälleen vaatimus sopeutumisesta ja sulautumisesta kohdistetaan vain kantaväestöön.

Missä vaiheessa on tarpeeksi etnistä värinää ja jännittävyyttä alueilta, joiden kansat ja kulttuurit julistavat joka päivä veristä kuolemaa länsimaille ja muille vääräuskoisille? Missä vaiheessa suvaitsemattomia ja sopeutumattomia on tarpeeksi? Miksi kotimaan kansan ja sopeutumishaluisten ja –kykyisten (mukaanlukien ne, jotka ovat tulleet tänne nauttimaan länsimaalaisista vapauksista ja pois barbariasta josta ovat saapuneet) etu ei merkitse mitään?

Mitä tämä kehitys lopuksi saa aikaan? Vaihtoehtoja on kaksi.

Ensimmäinen vaihtoehto on, että länsimaiden alkuperäisväestö siitetään ja ajetaan pois maistaan ja demokratia kaadetaan sen itsensä tukemana – kun diktatuurin ystäviä on tarpeeksi, se syrjäyttää demokratian. Tämä tarkoittaa sitä, että maailmassa ihmisoikeudet, yksilönvapaus, totuusperiaate, tieteet ja hyvinvointi kokevat valtavan inflaation. Euroopasta tulee se, mitä sen hallitukset aktiivisesti petaavat: suuri ”monikulttuurinen” utopia, jolla on valtionuskontona ja -kulttuurina muihin äärimmäisen vihamielisesti suhtautuva islam. Kulttuureja ja sopivia elämänkatsomuksia on tasan yksi.

Toinen vaihtoehto on, että eurooppalaiset kansat – todennäköisesti jonkun valtion romahtamista seuraavan kriisin motivoimina – heittävät ulos tai tappavat ne ihmiset, jotka eivät eurooppalaiseen demokratiaan suostu tai kykene sopeutumaan. Tämä sisältää myös ne henkilöt, jotka ovat vuosikymmeniä aktiivisesti tehneet töitä niin kutsutun ylemmän tavoitteensa puolesta tervettä järkeä ja omaa kansaansa vastaan. Kansallisvaltiot selviävät, samoin yksilönvapaudet, oikeusvaltiot, tasa-arvo ja terve järki, mutta hinnalla, jota kukaan normaali ihminen ei olisi ollut halukas maksamaan.

En pidä kumpaakaan vaihtoehtoa toivottavana, mutta niitä kohti tässä edetään enkä tiedä keinoa jolla ne estää. Jos vaihtoehtoja on realistisissa skenaarioissa muita, kuulisin ne mieluusti.

1 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Euroopan katujen raaistuminen vieraan aineksen takia raaistaa pikku hiljaa myös eurooppalaisia. Muutaman sukupolven kuluttua eurooppalaiset kykenevät jo samaan kuin palestiinalaiset, hutut ja Irakin vastarinta. Noilta alueilta löytyy paljon hyviä, käytännössä testattuja ja toimiviksi todistettuja oppeja tuleville eurooppalaisille sukupolville.