Pages

Keskustelua

Tulinpa taannoin päätyneeksi vihreän ihmisen kanssa pöydän ääreen ja keskustelun suunta lähti politiikkaan. Tulin siinä maininneeksi olevani maamme keskijakaumaan verrattuna oikeistoa, mistä syystä myös selvensin varmuuden vuoksi mitä sanalla tarkoitetaan.

Ok, selvin päin ei ollut kumpikaan, mutta mielenkiintoisen tilanteesta tekee se, että vihreä ei sanonut asiasta mitään muuta kuin että se ei voi olla noin. Minä siitä loihe ihmettelemään, että miten sitten, eikä vastausta silloinkaan tullut.

Ymmärsin, että tilanne tuskin siitä miksikään muuttuu, joten koetimme jossain määrin välttää politiikan puhumista loppuillan ajan. Vaihtelevalla menestyksellä, sillä vihreämme tuli myös huomauttaneeksi, että eläimiltä ym. primitiiviolennoilta olisi ihmisellä paljon opittavaa.

Hän oli mm. sitä mieltä, että luonnossa esiintyvät systeemit ovat parhaita koskaan, koskeivät muuten esiintyisi luonnossa. Ensimmäinen mieleeni kohonnut kysymys olisi ollut "missäs me sitten esiinnymme jos emme luonnossa?", mutta jätin sen todennäköisenä ampiaispesän sohaisuna esittämättä. Itse vain en kykene kokemaan ihmistä mitenkään yliluonnolliseksi olennoksi.

Tämän lisäksi on mielestäni todettava, että luonnossa esiintyvät systeemit toimivat parhaiten vain kyseiselle lajille ja vain kyseisissä olosuhteissa. Luonnossa kun esiintyy myös sukupuuttoa, kun olosuhteet aikaansaavat lajin muuttumisen epäkelvoksi suhteessa ympäristöönsä.

Koska en tiedä ainuttakaan eläinlajia, joka olisi kyvykkäämpi sopeutumaan ja muokkaamaan ympäristöään itselleen sopivaksi kuin homo sapiens, en ole ihan varma siitäkään, mistä eläinlajista olisi aiheellista ottaa oppia ja missä mielessä. Samalla tavalla kun apina kirjoituskoneen edessä ei saa mitään järkevää aikaan, vaikkapa leijonaa tai muurahaista matkiva ihminenkään ei kykene parhaimmillaankaan kuin apinointiin. Meiltä puuttuvat sekä biologiset että sosiaaliset valmiudet toimia kyseisten eläinten tavoin.

Yhteiskuntapolitiikkaa rakennettaessa ja käsiteltäessä olisi omasta mielestäni järkevintä ottaa oppia pikemminkin inhimillisistä yhteiskunnista ja sellaisten menestystarinoista - ja jos eivät niitä enää ole - myös niistä syistä jotka johtivat niiden romahdukseen.

Puhuimme pari sanaa myös ilmastonmuutoksesta, mutta "keskustelu" juuttui akselille "kyllä on konsensus siitä, että ihminen on päätekijä ilmastonmuutoksessa"-"lukemani perusteella ei ole". Aika väsynyttä.

Keskustelusta selvisi itselleni, että yhteistä kieltä ja halua puhua asioista neutraalisti on vaikea löytää. Itseäni häiritsi vastapuolen haluttomuus perustella kantojaan ja vastapuolta taas se, että olin hänen ideologiansa mukaan väärässä. Seuraavat merkintäni käsittelevät todennäköisesti yhteisen diskurssin etsimistä ja optimaalisen inhimillisen yhteiskunnan tuntomerkkejä.

Ps. Sain myös kuulla, että Erkki Tuomioja on viisas mies. Millä perusteella, se jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.

0 kommenttia: