Pages

Jussista, islamista ja monikulturismista

Kirjoituksessaan Jussi K. Niemelä käsittelee monikulturistien kaksinaismoralismia ja sitä, että vaatimus erilaisuuden suvaitsemisesta ja peiliin katsomisesta on yksipuolinen ja näyttäisi koskevan vain länsimaalaisia.

Olen tähän useaan otteeseen törmännyt, muistaakseni itse asiassa Niemeläkin on hyökkäillyt verbaalisti taannoin kansallismielisten tahojen kimppuun ilmeisesti olettaen, että hän taistelee jotain pahaa vastaan. Dogmastaan ilmeisesti irti päässeenä hän ymmärtänee nykyisin, ettei Suomessa juuri sellaisia kansallismielisiä ole, jotka eivät jakaisi hänen näkemyksiään pääpiirteittäin yllä linkkaamassani kirjoituksessa.

Itse en tosin ole universalisti. Minulle ei sillä ole suuremmin merkitystä, miten jossain muualla asiat hoidetaan. Tärkeämpää on se, että täkäläisessä kulttuuripiirissä ihmisiä kohdeltaisiin yhtäläisesti ansioidensa mukaan sen sijaan, että heittäydytään nuolemaan saappaita heti kun joltakulta löytyy erilaisuutta.

Erilaisuus toimii molempiin suuntiin: joukkoraiskaukset, hunnuttomien huorittelu ja selvin päin suoritetut väkivaltarikokset ovat omaan kulttuuriimme suhteessa erilaisia - niitä ei olennaisemmin täällä ole ollut ennen afrikkalaisten ja muslimien mukanaan tuomia vaikutteita. Hyvien vaikutteiden omaksuminen ei vaadi valtavaa maahanmuuttajalaumaa - esimerkiksi Japani ja Kiina ovat onnistuneet omaksumaan kosolti länsimaalaisten yhteiskuntien hyviä puolia varsin vähäisellä maahanmuutolla ja kotoisin konstein. Lisäbonuksena he ovat voineet valikoida mitä vaikutteita ottavat - maahanmuuttajavyöry tuo vaikutteet niiden laadullisesta vaihtelusta riippumatta. Japani on tehnyt kaiken omilla ehdoillaan ja siksi menestyy.

Jussi K. Niemelä uskoo, että islamin ja länsimaiden välillä voi olla onnistunut rauhanomainen rinnakkaiselo. Itse en tähän usko, sillä uskonto, jonka saatana asuu toisten ihmisten eikä yksilön itsensä sisällä, on valtava aikapommi. Niemeläkin peräänkuuluttaa parin naisihmisen reformoitua versiota islamista ilmeisesti ymmärtämättä, että muutosta ei ulkoa käsin aikaansaada.

Islam on uskonto, jolla on kivijalka, johon on kirjoitettu "tämä ei muutu". Aiheesta on kirjoittanut Ruukinmatruuna tekstissään Hesperofobia. Sen reformointi on tavattoman vaikeaa, koska se on dogmaattinen ja dogmin on asettanut jumala, jonka sanaa ei ihmisen sovi retusoida.

Tämä tarkoittaa suoraan sitä, että Irshad Manjin ja muiden muslimimaailman soraäänien toiminta uskon reformoinniksi vaatii sen verran valtavan määrän itsepetosta ja pyhiksi luettujen tekstien tulkintaa tarkoitushakuisesti päin persettä, että en laskisi sen varaan. Itse en siis näe realistista mahdollisuutta islamin kastrointiin tai sekularisointiin ja sen kaikkia muita kohtaan kohdistuvan äärimmäisen vihamielisen asenteen takia pidän sitä erittäin vaarallisena.

Uskonto, joka opettaa toimimaan toisia ihmisiä vastaan sen sijaan, että opettaisi toimimaan heidän kanssaan, on minun silmissäni paha.

0 kommenttia: