Pages

Asenteista

Otetaan tilanne, jossa on ainakin periaatteessa mahdollista suorittaa jokin teko, joka tekisi elämästä miellyttävämmän.

Pessimisti on ihminen, jonka mielestä mitään ei kannata tehdä, koska se menee kuitenkin vituilleen.

Realisti on ihminen, joka tekee, koska se ei välttämättä mene vituilleen.

Optimisti on ihminen, joka tekee, koska uskoo, että jos se menee vituilleen, siitä voi oppia jotain.

Näistä ainoastaan pessimistin suhtautuminen on yksiselitteisesti pimeä. Pessimisti ei tee koskaan juuri mitään muuta kuin vinkuu ja itkee kovaa kohtaloaan ja yrittää saada kaikki muut itkemään kanssaan. Pessimisti suuttuu niin maan pirusti jos joku tekee jotain ja vielä enemmän jos se joku menee ja onnistuu. Koska silloin sen onnistumisen hedelmät olisivat kuuluneet pessimistille. Onneksi nämä onnistumiset voi heti kuitata sanomalla "tohon nyt pystyy kuka tahansa" tai "vitun snobi" tai jotain muuta yhtä elähdyttävää. Tämän jälkeenkään pessimisti ei tee mitään muuta kuin itkee, koska on edelleen ihan satavarma, että kaikki menee vituilleen.

Lex Nikke T:n puolestapuhujana vihaan pessimismiä.

Glossokratiasta

Glossokratia tarkoittaa sitä, että hallitsevassa asemassa ovat ihmiset, jotka määrittelevät millä sanoilla mistäkin asioista saa puhua ja mitkä kulloinkin ovat minkäkin sanan merkitykset. Glossokraatin on sinänsä helppo pitää asemansa sen saavutettuaan: vastapuoli ei saa sanoa mitään, koska jos sanookin, glossokraatti voi saman tien päättää, että vastapuoli käyttää vääriä sanoja ja on täten pahojen puolella. Glossokratia on mielikuvavaltaa: tunnepitoista hyvä/paha-akselin manipulointia ja kivojen tarinoiden kertomista.

Glossokratia pelaa propagandalla ja medialla. Se pyrkii relativisoimaan sanojen merkitystä. Se on esimerkiksi lukemattomien elokuvien kautta opettanut - erityisesti nuorisolle - että hullu voi tarkoitta myös positiivista asiaa, esimerkiksi poikkeuksellista rohkeutta vaaran edessä et al. Tätä nykyä sitten suurin osa mainostaakin olevansa hullu - jos et mainosta, olet tylsä. TJEU nettikäyntikortit, treffi-ilmot ja muut vastaavat. Sanan merkitys on käännetty päälaelleen: mielisairaasta merkitys on muutettu kiinnostavaksi ja rohkeaksi.

Tällä tavoin glossokraatti sotkee tarkoituksella sanojen merkityksiä voidakseen sitten itse päättää, mikä sanan mistäkin 200:sta merkityksestä milloinkin pätee. Glossokratia on hyvin läheisessä yhteydessä moraalirelativismiin, joka pyrkii ensisijaisesti harmaannuttamaan hyviksi ja pahoiksi koettujen asioiden eroa toisistaan. Merkitykselliseksi tulee se, miten sanoo, sen sijaan, mitä sanoo. Ja jos asiasisältö sisältää glossokraatin mielestä jotain mitä hän ei allekirjoita, on se myös sanottu väärin. Pilkkua viilaamalla ja sanoihin takertumalla saa huomion helposti pois olennaisesta ja niiden kanssa saivartelu saa myös kuulijat tuntemaan olonsa vaivautuneiksi keskustelun jatkumisen takia. Niinpä keskustelu haudataan ja itse asia jää kokonaan käsittelemättä.

Moraalirelativistit, glossokraatit ja suvaitsevaiset ovat usein sitä mieltä, että asioissa on aina kaksi puolta. Tai siis, se on heidän virallinen mantransa, jota he toistavat merkityksttömissä asioissa. Sen sijaan he ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi rasismi on paha asia eikä kunnon ihmisen sovi edes puhua rasistin kanssa. Tässäkin tapauksessa rasismin määrittelevät itse sen vastustajiksi itseään tituleeraavat ihmiset ja aktiivisesti kehottavat syrjimään ja sortamaan määrittelemiään ihmisiä riippumatta siitä, onko sanoilla, joita he vastustamistaan ihmisistä käyttävät, mitään tekemistä niiden asioiden kanssa, mistä heitä syytetään. Tällä ei enää ole väliä, sillä Oikeamielisten tuomio on jo tullut ja vastapuolta ei tarv- hups, ei saa kuunnella.

Minä puhun mieluummin suomea kuin muthei-kieltä. Minä sanon asioita siitäkin huolimatta, että saan siitä niskaani sosiaalisen stigman. Minä puhun niistä niiden nimillä ja tuon niitä esille saadakseni ihmiset kiinnostumaan ja välittämään. Jos luovutan ja alistun, voi mikä tahansa tarkoittaa mitä tahansa ja on ihan sama sanooko kukaan enää mitään.

Olen ehkä persona non grata, mutta mieluummin se kuin osa siitä kuuluisasta perheestä, jolla on sarvikuono olohuoneessa.

Vau, rotuoppia!

Minua hämmentää rotuoppien kritiikissä se, että jokainen, joka suoraan tyrmää ihmistä koskevan rotujen määrittelemisen, tekee sen siksi, että hän väittää rotujen olemassaolon tunnustavan ihmisen pitävän jotain rotua toista parempana.

Haluaisin sen verran valistaa tyrmääjiä (ts. omien sanojensa mukaan "suvaitsevaisia"), että biologia on tiede. Tieteen tehtävä on selvittää tosiasioita. Tosiasiat eivät sinänsä ole "hyviä" tai "pahoja". Ne ovat vain tosiasioita, joiden kanssa on elettävä. Ne eivät lakkaa olemasta sillä, että joku vetää henkilökohtaisia tulkintojaan roduista näiden ominaisuuksien perusteella ja päätyy lopputulokseen jonkin paremmuudesta. Se menee henkilökohtaisen preferenssin puolelle ja vaikka se sinänsä pohjaakin faktoihin, se ei tee tästä henkilökohtaisesta preferenssistä faktaa. Se ei myöskään tarkoita, että preferenssin omaava ihminen olisi sitä mieltä, että kaikki muut paitsi ylimmäksi arvottamansa rodun jäsenet tulisi tappaa (voihan toki sitäkin mieltä olla, mutta se ei ole suora seuraus preferenssin olemassaolosta).

Vastaavanlaista arvottamista tapahtuu myös lukemattomien muiden ominaisuuksien perusteella, joista moni (esim. sukupuoli ja ammatti) yleensä on huomattavasti itse rotua merkittävämpi tekijä. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että jokainen ihminen arvottaa kaikkia ihmisiä, joiden kanssa on tekemisissä näiden lukemattomien ominaisuuksien perusteella, joista yksi on rotu. On paitsi tekopyhää myös suoraa valehtelua väittää, ettei pidä joistakuista enemmän kuin toisista ja pidä joitakuita paremmin joihinkin asioihin soveltuvina kuin toisia.Sitä en ymmärrä, minkä takia yhden useaan ominaisuuteen vaikuttavan biologisen faktorin olemassaolo pitää kieltää. Se ei sillä lakkaa olemasta eikä vaikuttamasta.

Kaikesta siitä päätellen, mitä ymmärrän biologiasta ja roduista, on ihmisrotuja olemassa. Sitä minä en tajua miksi tämän ääneen sanominen on niin monelle kynnyskysymys.