Pages

Sinkkuilu

Valtaosalle tuntuu ilmaisu "sinkkuilu" tuovan mieleen läpi öiden bilettämisen, itsensä huumaamisen omavalintaisella aineella ja tuntemattoman vierestä heräämiseen ja mahdollisen tehokkaaseen itsensä kuluttamiseen kaikilla tavoilla. Sen perusteella, mitä olen lukenut, on tämä monen mielestä seurustelua parempi vaihtoehto, kun siinä ei tarvitse sitoutua mihinkään, voi elää omaa elämäänsä ja kaiken lisäksi on haluttavampi kun on mediaseksikäs. "Parisuhteessa elävät ihmiset ovat tylsiä, niitä saa niin harva bylsiä."

Siinä mielessä ymmärrän tämän toiminnan täysin: hakemalla saa tiettyä otantaa haluamastaan sukupuolesta ja kykenee ottamaan selvää siitä mitä tahtoo. Tarjokkaat tosin tapaavat olla samasta puusta veistettyjä - ainakin oman otantani perusteella. Samasta paikasta löytyneillä ihmisillä tapaa olla keskenään samoja intressejä, ja myönnettävä on, että baariympäristössä ihmiset ovat usein vastaanottavaisemmalla päällä kuin muualla.

Kosken saa pään sekasin vetämisestä ja ympäriinsä huoraamisesta mitään irti, on suhteellisen selvää, että monet kokevat minun menettävän jotain. Itse en näin koe, mutta tämä ei estä näitä valistuneempia ilmaisemasta osaaottavaa myötätuntoa ja sääliä Oikeasta Elämästä mitään ymmärtämättömälle naivistille. Se, että koen ajalleni olevan parempaakin käyttöä kuin tilaisuuksien antaminen tahi hakeminen ihmisille, jotka eivät Todella Kiinnosta, ei ole minusta mikään heikkous. Sokeasti hamuamalla kaikkea käsillä olevaa ei näe kauemmas, vaan päätyy vaan sanomaan "ookoo, en halua tätä, tätä, tätä, tätä, tätä, tätä jne ad infinitum".

Mitä sinkkuilu siis minulle on? No se on ihan samaa elämistä kuin parisuhteessakin: toteutan itseäni miten parhaaksi näen ja koen. En tajua, miten parisuhteen voi nähdä kahlitsevana ja esteenä toteuttaa itseään. Suhteessa eläessänikin teen asioita, joista pidän. Ehkä jaan sisintäni enemmän ja teen myös asioita jokseenkin puhtaasti miellyttääkseni kumppaniani, mutta edelleen motiivina on se, että haluan tehdä niin. Sinkkuilu on minulle määritelmällisesti paljon yksinäisempää kuin niille, jotka tarkoittavat sinkkuilulla kaiken mahdollisen ja mahdottoman kuksimista, mutta ei mä näe siinä mitään ongelmaa. Yksinolo on kivaa.

Itse tapaan ajatella, että toisinajatteluni koetaan uhkaavana, koska vaikuttaisin olevan onnellinen elämääni elämällä tällä tavoin. Olen sitä mieltä, että todennäköisemmin kaikkea kokeilemalla saa vain vahvistusta sille käsitykselle, mitä ei tahdo, kuin selvittäisi, mitä todella tahtoo. Kun jonkun ihmisen kohdalla klikkaa, niin se klikkaa. Yksinolo tuntuu olevan näille minua sääliville ihmisille paljon sietämättömämpi vaihtoehto kuin minulle, koska ovat valmiita tarjoamaan helmiä sioille vain kokeakseen hetkisen aikaa sen tunteen, etteivät ole yksin.

Sivuraiteena tulin miettineeksi sitä, että jotkut kokevat jonkun päättyneen suhteensa olleen hyvän ja ovat siitä tosi onnellisia. Voin yhtyä tähän mielipiteeseen ainoastaan sillä tasolla, että oppitunti voi olla tarpeen, ja oppiminen on hyvä asia. Mutta rehellisesti sanoen: jos suhde on oikeasti hyvä, se ei pääty.

0 kommenttia: